Suomen joukkueen venyjäosasto jäi Tokiossa hyvin ohueksi – vain Ilona Mononen ylsi kauden parhaaseensa MM-stadionin sisällä
Suomi on saanut vuoden 2015 jälkeen yleisurheilun globaaleissa arvokisoissa vain yhden mitalin kahdeksalla kisayrittämällä. Olympiatasolla Suomen edellinen yleisurheilumitali on Antti Ruuskasen hopea Lontoosta 2012.
Seitsenottelija Saga Vanninen heitti lauantaina Tokiossa keihästä. Seitsenottelun päivän ohjelmassa oli myös pituushyppy ja 800 metrin juoksu. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.Suomen yleisurheilumaajoukkue jäi lajin globaalien arvokilpailujen mitalijaossa jälleen kerran tyhjin käsin Tokiossa, eikä se ole ihme.
Odotukset suomalaisesta MM-mitalisateesta Japanin suurmetropolissa olivat ennakkoonkin alhaiset. Suomen joukkueessa oli Silja Kososen, Krista Tervon ja Saga Vannisen kaltaisia mitalikandidaatteja, mutta mitalisuosikkeja ei oikeastaan ollut. Siksi optimistisimmatkin penkkiurheilijat saattoivat odottaa kisoista ehkä yhtä mitalia.
Suomi sai kisoista kolme pistesijaa.
Tokion kilpailuissa huolestuttavaa suomalaisittain oli se, että arvokisavenyjien lukumäärä jäi laskettavaksi yhden käden sormilla. Pistesijan ottanut kestävyysjuoksija Alisa Vainio oli kisojen suuri suomalaisvenyjä, kun lappeenrantalainen selvisi naisten maratonilla komeasti viidenneksi.
Suomalaisonnistujien joukkoon nousivat myös kestävyysjuoksija Ilona Mononen ja kuulantyöntäjä Emilia Kangas. Mononen juoksi arvokisoissa jälleen Suomen ennätyksen naisten 3 000 metrin estejuoksussa, Kangas työnsi uransa kolmostuloksen aamukarsinnassa.
Suomi sai kisoista kolme pistesijaa.
Suomen parhaan sijoituksen ottaneelle moukarinheittäjä Kososelle jäi kisoista jossiteltavaa. Aikuisten arvokisoissa jo kuudennen pistesijansa ottanut Kosonen heitti naisten moukarifinaalissa hyvälle kauden tasolleen ja oli neljäs uransa parhaalla arvofinaalituloksella 75,28.
Pronssimitaliin vaadittiin kova tulos 77,10, jonka mitta on kolme senttiä Kososen ennätystä pidemmällä.
Enemmän tai vähemmän omalle tasolleen kisoissa urheilivat suomalaisista myös Mette Baas 400 metrillä, Saara Keskitalo pika-aidoissa, Henri Liipola moukarinheitossa, Kristiina Halonen ja Hilla Uusimäki 400 metrin aidoissa, Lassi Etelätalo keihäänheitossa ja Senja Mäkitörmä kuulassa.
Vain kolme suomalaisurheilijaa ylsi Tokiossa kauden parhaaseen tulokseensa. He olivat SE-juoksija Mononen, kauden ensimmäisen maratoninsa juossut Vainio sekä kauden toisen 20 kilometrin kisansa kävellyt Veli-Matti "Aku" Partanen.
Suomen 27 urheilijan joukkueesta noin kolme viidesosaa urheili Tokiossa omaan tasoonsa nähden alakanttiin tai jopa pahasti alakanttiin, kun mittatikkuna käytti kauden parasta tulosta.
Seitsenottelija Saga Vanninen taipui 167 pistettä heinäkuussa Bergenin nuorten EM-ottelussa tekemästään Suomen ennätyksestä, jolla hän olisi ollut Tokiossa lähellä mitalia. Nyt Vanninen oli seitsemäs eli sai pistesijan.
Mitalin voittaminen MM-tasolla on vaikeaa.
MM-kisojen alla sairastelleen moukarinheittäjä Krista Tervon kuudesta MM-heitosta viisi epäonnistui. Lotta Harala puhkui olevansa elämänsä kunnossa, mutta pika-aitojen välierä päättyi vilppilähtöön.
Seiväshypyssä Elina Lampela jäi finaalitavoitteestaan. Loukkaantumisensa jälkeen vajavaisella kunnolla MM-kisoissa hypännyt Wilma Murto arveli pystyvänsä Tokiossa ehkä 460:n hyppyyn, mutta hän pudotti karsinnassa kolmesti avauskorkeuden 425.
Keihäänheittäjä Oliver Helander viskoi karsinnassa alle 80 metrin jäi neljä metriä elokuussa syntyneestä kauden kärkituloksestaan. Suomen kaikki kolme keihäsmiestä karsiutuivat loppukilpailusta ensimmäistä kertaa MM-historiassa.
Seiväshyppääjä Murto palautti suomalaisvärit MM-mitaleille kahden vuoden takaisissa Budapestin MM-kisoissa pronssillaan, mutta muuten nollan mitalin arvokisoista on tullut Suomen yleisurheilussa arkipäivää. Ennen Budapestiä Suomi jäi mitalitta kolmissa MM-kisoissa peräkkäin: Lontoossa 2017, Dohassa 2019 ja Eugenessa 2022.
Suomi on saanut vuoden 2015 jälkeen yleisurheilun globaaleissa arvokisoissa vain yhden mitalin kahdeksalla kisayrittämällä. Olympiatasolla Suomen edellinen yleisurheilumitali on Antti Ruuskasen hopea Lontoosta 2012.
Aiemmin 2000-luvulla Suomelle tuli mitalittomia MM-kisoja kolmin kappalein. Suomen mitalitili jäi aukeamatta 2003 Pariisissa, 2009 Berliinissä ja 2011 Daegussa.
Mitalin voittaminen MM-tasolla on vaikeaa. Vuonna 2005 Tommi Evilä toi Suomelle MM-pituuspronssin, mutta hänen ja Murron pronssimitalien välissä ainoastaan keihässuuruus Tero Pitkämäki ylsi suomalaisista MM-palkintokorokkeelle.
Pitkämäki kiskaisi vuonna 2007 maailmanmestariksi Osakassa, hopealle Moskovassa 2013 ja pronssille Pekingissä 2015.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


