Lupamaksujen nousu rokottaa kalavesien kunnostuksia
Purojen kalataloudellinen kunnostaminen edellyttää usein vesilain mukaista lupaa eli vesilupaa aluehallintovirastosta (avi). Luvan hinta voi lohkaista tuhansia euroja pienehkön kunnostushankkeen noin 10000–15000 euron budjetista.
Puron tai joen kalataloudellinen kunnostus voi edeklyttää vesilupaa avilta. Kalaston hyväksi tavallisesti esimerkiksi siirrellään kiviä ja tuodaan soraa uomaan. Kuva: Marita WaenerbergLuvan tarve voi johtua esimerkiksi siitä, että uomaan tuodaan konevoimin järeää kiviainesta ja soraa.
”Tuntuu nurinkuriselta, että luvasta pitää maksaa. Luulisi, että tällaiseen työhön ennemminkin annettaisiin rahaa”, ihmettelee Hämeen kalatalouskeskuksen neuvoja Petri Mäkinen .
Vesilupien hinnat määrää valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista. Asetus on uusittu muutaman vuoden välein. Lupamaksut ovat nousseet joka kerta.
Esimerkiksi asetuksessa mainitun ”muun vesilain 3. luvun mukaisen hankkeen” lupa maksaa 3 010 euroa. Kolme vuotta sitten vastaavan päätöksen hinta oli 1 220 euroa. Tällainen lupa voidaan tarvita puron kunnostushankkeelle. Viranomaistyön määräksi asetus arvioi 5–10 henkilötyöpäivää.
Hämeen kalatalouskeskus vetosi talvella eri virastoihin ja ministeriöihin lupamaksujen kohtuullistamiseksi. Vastauksia ei ole kuulunut.
Toiminnanjohtaja Tomi Rannan mukaan keskikokoiset, valuma-alueeltaan yli 100 neliökilometrin kunnostushankkeet ovat vaarassa jäädä tekemättä. Pienille toimijoille lupamaksut ovat kohtuuttoman suuret, eikä viranomaisten myöntämiä kunnostusmäärärahoja saa niihin käyttää.
Huolellinen hakija pääsee vähemmällä
Korotusten taustalla on pyrkimys saada lupamaksut vastaamaan viranomaistyöstä aiheutuvia kustannuksia, kertoo ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki Etelä-Suomen avista.
Nykyisillä taksoilla ympäristö- ja vesilupien kustannuksista katetaan 41 prosenttia.
”Jos sama poliittinen linja jatkuu, maksut nousevat jatkossakin”, Vähäsöyrinki arvioi.
Huolellisella valmistelutyöllä hakija voi välttyä kokonaan luvan tarpeelta. Siitä päättää yleensä elykeskus.
”Viranomainen voi ottaa kantaa että lupaa ei tarvita, jos hakija esimerkiksi selvittää, ettei vedenpinta muutu ja kaikkien suostumus hankkeeseen on saatu.”
Enemmän väkeä, enemmän valitusta
Avissa vesiluvan käsittelyyn osallistuu yleensä kaksi henkilöä. Työmäärään vaikuttaa Vähäsöyringin mukaan paljon hakemuksen huolellisuus sekä luvan vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen määrä. Lupamaksua voidaan korottaa tai alentaa 35 prosentilla toteutuneesta työmäärästä riippuen.
Hakijan on toimitettava kaikkien asianosaisten osoitteet kuulutuskirjeitä varten. Jos maanomistajia on paljon, on todennäköistä että joku kirjelmöi hanketta vastaan. Viranomaisen on varmistuttava, että kaikki tavoitetaan. Kaikki lausunnot ja kannanotot on käytävä läpi.
”Vaikka kalataloudellinen kunnostus on pienehköä toimintaa, kuulemisvaiheessa pitää olla tarkkana. Tämä on työtä, jota ei helposti tulla ajatelleeksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
