Julkiset digipalvelut eivät ole tuoneet tavoiteltuja säästöjä

Harava-palvelu oli yksi Valtiontalouden tarkastusviraston arviointikohteista. Kuva: Eija Mansikkamäki

Poliitikot ovat jo pitkään puhuneet sähköisten palveluiden lisäämisen puolesta. Perusteena ovat olleet parempi palvelu ja kustannussäästöt.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen selvityksen mukaan digilisäys ei ehkä kannata. Julkisen hallinnon säästöjä ei ole pystytty osoittamaan, eivätkä palvelut ole aina edes asiakaslähtöisiä.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämishankkeissa on käytetty viimeisten 10 vuoden aikana 200 miljoonaa euroa rahaa ja virastojen omat kehittämiset päälle, mutta tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärven mukaan kustannus-hyötytarkastelu ei osoita sanottavia säästöjä.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosina 2011–2014.

Kehittämistyön alkaessa ei ole myöskään ennakoitu kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia, mikä voi johtaa itse palvelun alasajoon. Palvelun kehittäminen ja pyörittäminen ovat siis irrallaan toisistaan. ICT-investointien ja palveluiden tueksi pitäisikin saada enemmän ja luotettavampaa tietoa.

Sähköisiä palveluita kehitetään myös liian teknologialähtöisesti ja hallinnon omista tarpeista, jolloin lopputulos on sirpaleinen eikä loppukäyttö toimi.

Hyviäkin malleja on. Ne on kehitetty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa, VTV huomauttaa.

VTV tarkasti parikymmentä ohjelmaa. Mukana olivat muun muassa Kansalaisten asiointitili,Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi, Liiteri-tietopalvelu, Harava-palvelu, Oma Yritys-Suomi -palvelu ja lausuntotyökalu ja Palkka.fi-palvelu.