Suomen suurpedoista ilves elää lähimpänä ihmistä
Suurpedoistamme ilves elää lähimpänä ihmistä.
”Rauhalliseen yöaikaan ilves saattaa tulla jopa talon pihaan”, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tutkija Katja Holmala toteaa.
Vantaan riistapäivillä Holmala kertoi alustavia tuloksia pannoitettujen ilvesten seurannasta.
Panta on kuudella naaraalla ja 14 uroksella. Pantailveksistä 15 on Etelä-Suomessa ja viisi Ylä-Savossa.
Holmalan aineistoon on kertynyt jo lähes 16 000 paikannusta ilveksistä. Parhaimmillaan paikka on tiedossa metrin tarkkuudella.
Ilveksen jälkihavaintoja tehdään yleisimmin loka–huhtikuun välisenä aikana, lumelta. Kesällä ilveksen liikkeitä on mahdotonta tietää ilman seurantapantoja.
”Ilves valitsee ihmisen välttelyn ja ravinnon hankinnan välillä”, Holmala luonnehtii.
Asutuksen tuntumaan ilvestä houkuttavat ennen muuta rusakkojänikset, hätätilassa lintujen ruokintapaikkojen rasva. Sata metriä on useimmille ilveksille se raja, jota lähemmäksi ihmisasutusta ne eivät tule.
Vain hyvin pieni osa ilveksistä käy sataa metriä lähempänä taloja.
Toisaalta yöaikaan ilves kokee esimerkiksi maalaistalon pihapiirin hyvinkin häiriöttömänä, silloin voi kulkea vaikka rakennusten välistä pihan poikki.
Suurta ilvesten käytöseroa Holmala ei havainnut talven eikä kesän välillä, ei myöskään sukupuolten välillä.
Ylä-Savossa ilvekset kävivät harvemmin sataa metriä lähempänä taloja kuin Etelä-Suomessa. Ero johtunee asutustiheydestä.
Holmalan 20 ilveksen aineistossa on yksi, joka on käynyt pihoissa normaalia enemmän.
Tutkija toivoo pian saavansa pannoitetuksi toiset 20 ilvestä lisää. Samalla hän lisää tarkkailulistalle tiet ja kesäasunnot.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
