Metsäjohtajan palsta
Historiallinen metsälakipaketti on loppusuoralla. Eduskunta hyväksynee lähipäivinä niin uuden metsälain kuin metsänhoitoyhdistyslain. Molemmat lakiluonnokset ovat herättäneet tunteita, ja aivan varmasti lakimuutoksilla on vaikutusta käytännön metsätalouteen niin hyvässä kuin pahassa.
Harsintajulkilausuma vuonna 1948 lopetti metsänhoidollisen harsinnan eli jatkuvan kasvatuksen. Nyt se palaa takaisin metsänhoidon keinovalikoimaan. Siinä ei kuitenkaan ole lain ydin.
Ydin on se, että metsänomistaja voi vapaammin valita, kuinka hän haluaa hoitaa omaisuuttaan ja harjoittaa metsäelinkeinoa. Valta tuo luonnollisesti myös vastuuta!
Tutkimusten mukaan osa metsänomistajista haluaa kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Uudessa maailmassa korostuu niin metsäammattilaisten kuin metsänomistajienkin osaaminen. Metsänomistajat ovat varsin rationaalisia ja aniharva haluaa hävittää omaisuuttaan. Jatkuvaa kasvatusta käytetään jatkossa siellä, minne se soveltuu. Muualla toimitaan niin kuin tähänkin asti.
Metsänhoitoyhdistysten perustaminen alkoi Suomessa yli sata vuotta sitten. Metsänomistajat perustivat omia yhdistyksiään järkiperäistämään metsänhoitoa ja markkinoimaan metsän tuotteita. Ensimmäinen metsänhoitoyhdistyslaki säädettiin vasta paljon myöhemmin, vuonna 1951.
Nyt palataan juurille. Uuden lain mukaan yhdistykset ovat yksityisoikeudellisia yhdistyksiä, jotka toimivat jäsentensä, siis metsänomistajien eduksi. Kun metsänhoitomaksu muuttuu normaaliksi jäsenmaksuksi, myös yhteiskunnan säätely häviää. Yhdistykset toimivat puhtaasti metsänomistajien lähtökohdista.
Ensimmäistä kertaa historiassa lakiin on kirjattu, että metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien edunvalvontaorganisaatio.
Uudistuva metsänhoitoyhdistyslaki on myös yksi olennainen taustatekijä MTK:n järjestöuudistuksessa. Uusi tilanne mahdollistaa aivan uudenlaisen ja entistä vaikuttavamman edunvalvonnan. Metsänhoitoyhdistysten on mahdollista hakea MTK:n jäsenyyttä, jolloin yhdistysten jäsenet saavat myös järjestön jäsenpalvelut ja -edut.
Samaan aikaan Suomen ensimmäistä metsäpoliittista selontekoa valmistellaan. Ja sen tavoite on niin kaukana, että metsälait ehtivät muuttua matkalla moneen kertaan.
Selonteon tavoitteena on luoda metsäpolitiikkaamme pitkän aikavälin linjaukset vuoteen 2050 saakka. Visio on, että metsien kestävä käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde, mikä kuulostaa metsänomistajien näkökulmasta erinomaiselta.
Valtiovalta ehätti julistamaan, että selontekoon tulee vahva viesti metsätalouden ja nimenomaan metsätalousyrittäjyyden kehittämisestä. Se kuulostaa vielä paremmalta!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
