SDP leikkaisi "turhista tukiaisista" – leikkuriin myös maaseudun investoinnit

Kevään eduskuntavaaleissa SDP kampanjoi työllisyysohjelma edellä. Kuva: Sami Karppinen

SDP on valmis vaihtoehtobudjetissaan säästämään "turhista" tukiaisista ja "tehottomasta" hallinnosta. Puolue laskee, että varsinkin tietotekniikkahankinnoissa on paljon säästettävää. Myös verotukia pitäisi karsia.

"Myös Makeralle osoitettu 14 miljoonan euron pääomitus valtion budjetista on käynyt tarpeettomaksi, kun niin sanotuissa kärkihankkeissa toimintaan osoitetaan peräti 90 miljoonaa", kuuluu linjaus.

Säästöjä voisi kertyä yhteensä 65 miljoonaa euroa.

SDP on valmis vaihtoehtobudjetissaan laajentamaan nykyistä veropohjaa. Uusilla veropäätöksillä valtion tulot kasvaisivat noin 1,4 miljardia euroa.

Samaan pakettiin kuuluvat myös noin 300 miljoonan euron veronalennukset. Ne kohdistettaisiin yrityksille alentamalla muun muassa työeläkemaksua 0,8 prosenttiyksiköllä eli yhteensä noin 130 miljoonalla eurolla. Lasku maksettaisiin puoleksi työantajan ja palkansaajien kesken.

Eläketulovähennys maksaisi valtiolle 100 miljoonaa euroa ja ensimmäisen työntekijän palkkatuki 20 miljoonaa ja väylämaksujen alennus 20 miljoonaa euroa.

Veropäätöksien maksumieheksi SDP puolue laittaisi finanssisektorin.

Rahoitusverolla kerättäisiin 220 miljoonaa, sijoitusvakuutusten verolla 115 miljoonaa ja kiinteistöyhtiöiden korkovähennyksen rajauksella 60 miljoonaa euroa.

Solidaarisuusveroilla, kuten pääomaveron kiristyksellä, isotuloisten veronkiristyksillä ja miljoonaperintöveroilla SDP keräisi 190 miljoonaa euroa.

Osinkoverouudistusta viilaamalla puolue laskee saavansa valtiolle 115 miljoonana euron tuoton. Harmaan talouden torjunnasta valtio voisi saada 200 miljoonaan.

Vaihtoehtobudjetin vaikutus veroasteeseen on SDP:n teettämien laskelmien mukaan nolla prosenttia.

SDP:n kasvupaketti on reilun miljardin euron suuruinen: työllisyyteen ja infrahankkeisiin kohdistettaisiin 600 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyörahoihin, harmaan talouden torjuntaan ja indeksileikkausten perumiseen käytetäisiin noin 300 miljoonaa.

Perusopetukseen ja korkeakoulutukseen ohjattaisiin 200 miljoonaa.