LUKENUT MIES Johdatustuntemattomaan
Tuntematon sotilas nostatti tänä itsenäisyyspäivänä Suomen kodeissa ennen näkemättömiä kamppailuja. Yleisradion ohjelmapolitiikka sijoitti Edvin Laineen klassikkoelokuvan alkupään päällekkäin Pikkukakkosen kanssa. Loppupää kilpaili presidentin vastaanoton kanssa.
Perheen yhteisesti katseltavaksi jäi vain sotilaiden juopotteleminen marsalkan syntymäpäivänä kesäkuussa 1942.
Myöhäisillassa katsottiin vielä uusi versio Tuntemattomasta. Rauni Mollbergin värielokuva seuraa Lainetta orjallisemmin kirjan tekstiä. Ohjaajan omatekoiset oivallukset ja tärisevä kamera ihmetyttävät.
Ilta-Sanomien historialiite tarjosi mukavan pohjatyön illan teemaan. Aikoinaan kirjaan ja elokuvaversioihin perusteellisesti vihkiytyneille sukupolville siinä ei tietenkään voinut olla paljon uutta. 1960-luvulla syntyneillä ja sitä nuoremmilla lienee enemmän aukkoja tiedoissa.
Mielenkiintoisinta ainakin minulle oli jatkosotaan erikoistuneen IS:n toimittajan Pasi Jaakkosen artikkeli, jossa karttojen avulla kerrotaan tapahtumien kulku Paloaukealta Syvärille ja takaisin rinnakkain virallisen sotahistorian, kirjan rykmentin JR 8:n sekä Tuntemattoman sotilaan silmin. Väinö Linna on varmaotteisesti tiivistänyt tapahtumia, kuten taiteilija tekee.
Jaakkonen on myös etsinyt esikuvat Tuntemattoman sotilaan henkilöille. Jaakkosen molemmat artikkelit pohjautuvat ilmiselvästi professori Mauno Jokipiin takavuosina toimittamaan JR 8:n paksuun historiikkiin, vaikka sitä ei muisteta kertoa. Esikuvat keräsi siihen teokseen apulaisprofessori Pekka Lilja.
Varsinainen esikuva oli silti korkeintaan Rokalla, sakkolalainen maanviljelijä Viljam Pylkäs. Linna nappasi henkilöilleen enintään perushahmon joltakulta, mutta täytti kuoren kirjan vaatimusten mukaan.
Toimittaja Tuomas Manninen pohtii Toini Havun kuuluisaa teilausta Helsingin Sanomissa. Havun tunnekuohua selittää, että vänrikki Kariluotoa muistuttava kirkasotsainen pikkuveli oli vänrikkinä kaatunut ensimmäisessä taistelussaan.
Toini Havu ei monen ns. sivistyneistön edustajan tavoin päässyt sotapropagandasta irti, mutta Väinö Linna vapautti Suomen kansan vihdoin sen onttoudesta.
PEKKA ALAROTU
Tuntematon. Ilta-Sanomien
historialiite. 68 sivua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
