Lähipuu lämmittää puolta Kauhajokea
Energiapuukauppaa tarvitaan, jos haluamme nostaa metsien käyttöasteen 50 prosentista esimerkiksi 70 prosenttiin, Jussi Parviainen toteaa. mirja koivisto Kuva: Viestilehtien arkistoKAUHAJOKI (MT)
Puukauppaa on tänä vuonna käyty tasaisen vireästi, mutta pitkän ajan vertailussa hakkuut laahaavat pahasti jälkijunassa.
”Nykyisellä puukauppatahdilla metsien kiertoajaksi tulee Etelä-Pohjanmaalla 170 vuotta. Hakkuumahdollisuuksista on käytetty puolet viime vuosina”, sanoo Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen.
Yhdistys toimii Kauhajoen, Jalasjärven, Teuvan ja Jurvan alueilla.
Lakeuden yhdistyksen päättäjät – alueen metsänomistajat – eivät halua tyytyä alan taantuvaan menoon.
”Yhdistyksen valtuustosta on tullut viestiä, että metsien hyödyntämisastetta pitää saada parannettua.”
Lakeuden yhdistys hakee nyt puukauppaan uutta virettä. Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä alueelta on suljettu joitakin vuosia sitten Metsäliiton Teuvan saha ja Botnian sellutehdas Kaskisista.
Puulle etsitään uusia osoitteita omalta alueelta, sillä kuljetuskustannuksilla on iso vaikutus puun hintaan ja metsänomistajan puukauppatiliin. Vaihtoehtoja pitää olla tarjolla.
”Solmimme viime talvena viisivuotisen sopimuksen metsäenergian toimituksesta hakkeena Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n laitoksille”, Parviainen kertoo.
Kauhajoen kaukolämmön tuottavat laitokset käyttävät vastedes 20 000 kiintokuutiota yhdistyksen toimittamaa pienpuuta vuosittain. Tällä puumäärällä katetaan puolet energiantarpeesta. Loppulämpö tehdään turpeesta.
Myös Jalasjärvellä ostetaan nykyään paikallista puuta energiakäyttöön.
”Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei puuta riittäisi kuiduksi. Täällä tulee mäntyä hakkuissa ja sitä käyttävät laitokset ovat kaukana. On hyvä, että energialaitokset täydentävät puun kysyntää.”
Tukilla on Lakeuden yhdistyksen alueella hyvä kysyntä. Se ilahduttaa Parviaista.
”Mielestäni metsätalouden suurin haaste on tukkipuun käyttö. Meillä tilanne on erittäin hyvä.”
Seudulla tukkia ostavat kolme isoa metsäyhtiötä ja neljä yksityistä yritystä.
Parviainen korostaa paikallisten yksityisten sahojen merkitystä metsänomistajille.
”On erittäin tärkeää, että lähialueen sahat pystyvät käyttämään puuta nyt ja jatkossa.”
Parviaisen mielestä metsänhoitoyhdistyksen pitää satsata puukauppaan, sillä puun myynti ratkaisee aina yksittäisen metsänomistajan taloudellisen tuloksen.
Yhdistys järjestää kuluvan syksyn ja talven aikana Metsänomistajan talouskoulu -kursseja, jotta jäsenten liiketaloudellinen osaaminen kehittyisi.
Aktiivinen puukauppa on myös yhdistyksen toiminnalle elinehto. Kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu vuoden 2015 alussa, yhdistyksen on pärjättävä ilman lakisääteisen metsänhoitomaksun antamia tuloja.
Lakeuden yhdistyksessä metsänhoitomaksujen osuus liikevaihdosta oli 14 prosenttia viime vuonna.
”Jos puukaupan aktiivisuutta ei saada nousemaan, asiaa ei voida korjata yhdistyksen rakenneuudistuksilla tai valtavalla palveluvalikoimalla. Tulossa olevat muutokset ovat antaneet terveen piristysruiskeen toiminnan kehittämiseen.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
