Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Vastaamon tietomurrosta epäilty mies vangittiin epäiltynä yli 14 000 törkeästä tietomurrosta – syyttäjä vakuuttaa, että uudet rikosepäilyt eivät vaikuta Vastaamo-asian etenemiseen

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäilty mies vangittiin perjantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa epäiltynä yli 14  000 törkeästä tietomurrosta.
Aleksanteri Kivimäen epäillään murtautuneen yli 14 000 palvelimelle marraskuun lopulla 2018. Arkistokuva helmikuulta. LEHTIKUVA / Antti Hämäläinen.
Aleksanteri Kivimäen epäillään murtautuneen yli 14 000 palvelimelle marraskuun lopulla 2018. Arkistokuva helmikuulta. LEHTIKUVA / Antti Hämäläinen.  

Vangitsemista vaatinut aluesyyttäjä Pasi Vainio kertoo STT:lle, että uudet rikosepäilyt tulivat ilmi Vastaamo-tutkinnassa.

”Esitutkinnassa on selvittelyssä uusia rikosepäilyjä, eli tietomurtoja, jotka on tehty samaan aikaan kuin Vastaamon tietomurto”, Vainio sanoi.

Aleksanteri Kivimäen, 26, epäillään murtautuneen yli 14  000 palvelimelle marraskuun lopulla 2018. Tietomurtojen uhrit eivät ole viranomaisten tiedossa, eli ei tiedetä, ovatko he esimerkiksi yksityishenkilöitä tai yrityksiä.

”Olemme pystyneet selvittämään tietomurron kohteita, tietojärjestelmiä eli käytännössä palvelimia tuon verran -- meillä on tiedossa tekotapa ja mekaniikka, jolla teot on tehty ja pystymme viemään asiaa eteenpäin myös niin, että asianomistajia ei vielä tiedetä”, Vainio selittää.

Tarkoituksena on, että uudet rikosepäilyt menevät saman syyteharkintaan Vastaamon tutkinnan kanssa. Syyte asiassa on nostettava viimeistään 18. lokakuuta.

”Käytännössä asianomistajien (uhrien) selvittäminen määräpäivään mennessä ei ole edes mahdollista. Mutta tietotekniikkarikoksissa on aiemminkin nostettu syytteitä, missä asianomistajajoukko on jäänyt tuntemattomaksi”, hän kertoo.

Vainio korostaa, että uudet rikosepäilyt eivät muuta mitenkään Vastaamoa koskevaa prosessia.

”Asian keskiössä on edelleen Vastaamoon kohdistunut tietomurto, sen selvittäminen ja asiakkaisiin kohdistuneet rikokset sekä uhrien asema. Prosessi ei ole lähdössä mihinkään toiseen suuntaan. Mutta on tullut ilmi uusia seikkoja, joita ei voi sivuuttaa ja jotka pitää tutkia samalla”, hän selittää.

Kivimäen epäillään tehneen Vastaamoon kohdistuneen tietomurron, levittäneen yli 30  000 asiakkaan arkaluontoisia tietoja ja yrittäneen kiristää uhreja. Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa ja luovutettiin Suomeen helmikuussa. Hän on ollut vangittuna siitä asti.

Kivimäki on kiistänyt Vastaamoon liittyvät rikosepäilyt asianajajansa välityksellä. STT on julkaissut Kivimäen nimen jo esitutkintavaiheessa, sillä hän on aiemmin syyllistynyt vastaaviin rikoksiin ja Vastaamon tietomurrolla on ollut laajaa yhteiskunnallista merkitystä.

Asiassa on selvitetty myös Vastaamon johdon rikosvastuuta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion tietosuojarikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen.

Oikeuden mukaan Vastaamon potilastietokantaan oli tallennettu tietoja selkokielisinä ilman riittävää salausta. Tiedot olivat myös yhdistettävissä toisiinsa.

Sekä Tapio että syyttäjät ovat valittaneet tuomiosta.