Maakaasua ja hiiltä vähentävä Helsingin Energia tarvitsee puuta
”Kotimaisen puun käyttö on yksi tavoite, kun lisäämme uusiutuvan energian osuutta. Tuontiakaan ei silti pidä sulkea vaihtoehtojen joukosta, puun saatavuus ja hinta ratkaisevat”, Janne Rauhamäki sanoo. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHelsingin Energia on yksi Suomen suurimmista sähkön- ja lämmöntuottajista.
”Olemme niin iso toimija, että esimerkiksi raaka-aineratkaisuillamme on valtakunnallisia vaikutuksia”, Energiatoimintojen kehitys -yksikön päällikkö Janne Rauhamäki sanoo.
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna, millä keinoilla energiayhtiö lisää uusiutuvan energian käyttöä.
Helsingin Energian tavoitteena on päästä hiilidioksidineutraaliin tuotantoon vuonna 2050.
”Tavoitteeseen edetään useiden askelmien kautta”, Rauhamäki sanoo.
Yhdelle portaalle energiayhtiö astuu tänä vuonna, kun se lisää uusiutuvien polttoaineiden määrää: Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa aletaan polttaa puupellettiä kivihiilen seassa.
”Pelletin osuus poltettavasta energiasta on 5–7 prosenttia.”
Tämän suuruinen osuus onnistuu nykyisissä, kivihiilen polttoon suunnitelluissa kattiloissa.
Kumpikin laitos tarvitsee pellettiä viitisen rekallista vuorokaudessa.
Matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen on ratkaistava monta asiaa.
”Vaikeudet on tehty voitettaviksi”, Rauhamäki sanoo.
Tyypillisiä Helsingin Energian hankkeissa ovat suuret määrät. Yhtiön on pidettävä valoisana ja lämpimänä seutu, jossa asuu satojatuhansia ihmisiä.
”Isolla kaupungilla on isot polttoainevirrat. Biomassan kuljettaminen ja käsittely tiiviillä kaupunkialueella ei ole aivan yksinkertaista.”
Nykyiset kivihiilivoimalaitokset ovat ahtailla tonteilla ja lähes ydinkeskustassa.
”Esimerkiksi puuhakkeen käyttö kivihiilen korvaajana ei tule kysymykseen. Hakkeen varastointiin ei ole tilaa, eikä keskustan kaduille haluta jatkuvaa rekkarallia.”
Puuhaketta pitää Rauhamäen mukaan olla kivihiileen nähden 8,5-kertainen tilavuus, jotta hakkeesta saadaan yhtä paljon energiaa kuin hiilestä.
Kuljetusmatkat venyvät pitkiksi.
”Kaikki voimalamme sijaitsevat Suomen etelärannikolla, olemme harmillisen kaukana valtakunnan parhaista metsävaroista.”
Biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi Helsingin Energia selvittää kahta vaihtoehtoa.
”Ensinnäkin pohdimme puupelletin käytön lisäämistä kivihiilen rinnalla. Jos pelletin osuus nostetaan 40 prosenttiin, nykyisiin hiilivoimalaitoksiin on tehtävä jonkin verran muutosinvestointeja.”
Toinen vaihtoehto on rakentaa Vuosaareen uusi voimalaitos, joka soveltuu useille polttoaineille.
Uusi laitos korvaisi Hanasaaren voimalaitoksen, jonka kaukolämpöteho on 420 megawattia ja sähköteho 220 megawattia.
”Vuosaaren monipolttoainevoimala pystyisi hyödyntämään pellettiä halvempia biopolttoaineita, esimerkiksi puuhaketta sekä jonkin verran peltoenergiaa. Lisäksi se pystyisi polttamaan kivihiiltä.”
Polttoainekuluissa säästettäisiin, mutta uuden voimalan rakentaminen olisi kallis hanke.
Logistisesti uusi voimala olisi hyvällä paikalla, Vuosaaren sataman kupeessa.
”Esimerkiksi haketta voisi tuoda laivoilla tai rautateitse. Myös kuorma-autokuljetuksille olisi sujuva reitti Kehäkolmoselta satamaan.”
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 reitin, jota yhtiö etenee.
”Me Helsingin Energiassa teemme päättäjien tarpeisiin selvitykset, mitä vaihtoehdot tarkoittavat energiateknisesti ja mitkä ovat niiden kustannukset”, Rauhamäki sanoo.
ANTTI KANTOLA
Isolla kaupungilla on isot poltto-
ainevirrat. Biomassan kuljettaminen ja käsittely tiiviillä kaupunkialueella
ei ole aivan yksinkertaista.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
