Mikkeli kieltää väliaikaisesti akkuvarastojen rakentamisen – ”Meillä on tekninen ongelma”
Pullonkaulana on sähköverkon siirtokapasiteetti.
Datakeskukset ja akkuvarastot tarvitsevat sujuvaa sähkönsiirtoa. Kuva: Johannes TervoMikkelin kaupunki on päättänyt rajoittaa sähköä varastoivien jättiakkujen rakentamista asemakaava-alueiden ulkopuolella.
Kielto koskee yli kahden megawatin akkuenergiavarastoja. Jos niitä haluaa, pitää edetä poikkeuslupamenettelyn kautta, kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä sanoo.
”Meillä ei ole mitään estettä edistää investointeja, mutta meillä on tekninen ongelma”, hän sanoo.
Pullonkaulana on Fingridin ilmoittama sähköverkon kapasiteetti. Itä-Suomen muuntamo- ja siirtokapasiteetti. Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, ja niitä on suunnitteilla useampiakin Mikkeliin.
”Rakentamiskiellon vuoksi Fingrid joutuu kertomaan investoijille ja kaupungille, onko kapasiteettia käytettävissä ja milloin.”
Rakennuskielto tarkoittaa, että yleiskaava-alueille saa rakentaa käytännössä vain hakemalla poikkeuslupapäätöstä. Lisäksi luvan heltiämiseksi Fingridin pitää antaa puoltavan lausuntonsa jälkeen lisää kapasiteettia.
”Viiden vuoden kuluttua kaupungin yleiskaavapohdinta on voitu viedä niin pitkälle, että kyky edistää asioita on erilainen.”
Riihelän mukaan lähempänä itärajaa lisätään jo sähkön siirtolinjakapasiteettia. Mikkelissä rajoittimena on sähköä paikalliseen verkkoon syöttävä Visulahden sähköasema.
”Energiaintensiivisiä hankkeita on nyt paljon liikkeellä. Sähkökapasiteetti on paikallisempi haaste, mutta isossa kuvassa olemme kaikki samassa tilanteessa. Hankkeet haastavat itäisen Suomen sähkönsiirtoverkon ja sen kehittämisen.”
”Tämä on uutta prosessiteollisuutta, menossa on iso murros.”
Energiateollisuus ihmetteli tuoreeltaan Ylellä Mikkelin pitkää rakentamiskieltoa aluetalouden, investointien edistämisen ja energia-alan nopean kehittymisen vuoksi.
Mikkeli vastaa, että sen tarkoitus ei ole estää hankkeita, vaan säilyttää rakentamiskiellolla hallinta siihen, mitä ja minne kaavoitetaan.
”On tietysti akkuvarastoja ja akkuvarastoja ja datakeskuksia ja datakeskuksia, mutta suhtaudumme erityisen myönteisesti uusia työpaikkoja tuoviin hankkeisiin. Datakeskuksissa pilkut ja nollat ovat ihan eri paikassa kuin akkuenergiavarastoissa tai kaupan, asumisen ja hotelliliiketoiminnan hankkeissa, jotka ovat lisäksi juuri nyt vähissä”, Riihelä sanoo.
Energiahankkeet työllistävät rakentamisvaiheessa ja myöhemmin ja maksavat kiinteistöveroa, Riihelä lisää.
Esimerkiksi Visulahteen suunniteltu 120 megawatin datakeskushanke on noin kahden miljardin euron investointi ja työllistää elinkaarensa aikana 300 henkilötyövuoden verran. Sen takana on englantilaistaustainen Compute Nordic, joka on perustanut tytäryhtiön Mikkeliin.
Visulahden asemakaavoitetulle teollisuusalueelle on tulossa myös Suomen suurin akkuenergiavarasto, jota valmistelee ranskalaistaustainen Neoen Renewables.
Kouvolaan taas on tulossa tuhat työpaikkaa energiaintensiivisten hankkeiden myötä.
”Tämä on uutta prosessiteollisuutta ja tarkoittaa toivottavasti työpaikkojen renessanssia. Emme usko enää rautaruukkeihin, vaan menossa on iso murros ja vanha on päättymässä täällä idässä.”
Itäraja meni kiinni, matkailu loppui ja paperitehtaita on suljettu.
”Nämä ovat isoja muutoksia. Myös opinahjojen pitää miettiä, minkälaista osaamista koulut jatkossa tuottavat. Pitää nähdä mahdollisuuksia ja valoa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
