Kuntauudistus voisi ottaaoppia aluehallinnon remontista
Ensin määriteltiin tehtävät, sitten rakenne ja vasta viimeiseksi pohdittiin aluejako. Näin toimittiin kun aluehallintoa uudistettiin avi- ja elykeskuksiksi vuonna 2010.
Lopputuloksesta tuli kohtalainen ja marssijärjestyksen ansiosta muutos pystyttiin toteuttamaan tiukassa aikataulussa, arvioi aluehallinnon uudistusta pohtinut ja sen ohjausryhmää aikanaan johtanut Timo Reina.
Nyt kuntarakennetta uudistettaessa edetään käänteisessä järjestyksessä. Reina epäilee, kannattaako niin toimia.
”Kuntauudistus on paljon monimutkaisempi ja monin kerroin haastavampi kuin aluehallinnon uudistus”, marraskuussa Hämeen maakuntajohtajana aloittava Reina pohtii.
Tällä hetkellä esimerkiksi vasta pohditaan kuntien tehtäviä, kun samalla jo käydään keskustelua kuntarakenteesta.
Reina tutki aluehallintoa Kunnallisalan kehittämissäätiölle.
Reinan mielestä aluehallintoa uudistaneesta projektista eli Alku-hankkeesta kannattaisi ottaa oppia.
”Alku on hyvä vertailukohta, sillä se on tähän mennessä kaikkein suurin toteutettu hallinnon uudistus.”
Uudistus koski lähes kaikkia aluehallintoviranomaisia ja 6 000 työntekijää.
Valmistelun aikana kysyttiin osapuolten mielipiteitä ja valmistelu oli avointa. Se toimi.
”Kuntauudistuksen alkuvaiheessa kuntakenttä seurasi katseella, mitä muualla päätettiin. Salaileminen aiheuttaa, että legendat alkavat lentää”, Reina sanoo.
Kuntauudistusta valmistelevissa esityksissä maakuntataso on jätetty täysin huomiotta. Kuntien koon kasvu väistämättä keventää aluehallintoa. Nopeimmin muutos vaikuttaisi maakuntaliittoihin.
Täysin aluehallintoa ei kuitenkaan voida sivuuttaa.
”Vaikka kuntia olisi vain 70, eivät ne ole riittävän suuria hoitamaan esimerkiksi erikoissairaanhoitoa.”
Myös moni muu sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alue sekä ammatillinen koulutus vaativat aluehallinnon mittakaavaa. Lisäksi usean kunnan yhteiset kehittämistehtävät vaativat aluehallintoa.
”Aluehallinnolla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, joita on lähes mahdoton hoitaa paikallistasolla”, Reina toteaa.
Eri osissa maata täytyy myös pystyä tekemään erilaisia päätöksiä kehittämisasioissa. Jos esimerkiksi lupa-asioissa haluttaisiin olla tasavertaisia kaikkialla, voitaisiin se tehdä valtakunnallisesti.
”Aluehallinnon idea on, että päätösvaltaa pitää olla alueen tarpeiden mukaan.”
Toisaalta joissain asioissa alueellista harkintavaltaa ei tarvita. Näin on esimerkiksi verotuksessa ja Kansaneläkelaitoksen hoitamissa lupa- ja oikeusturva-asioissa.
Reina arvioi, että kunhan kuntauudistus selkiää, uudistetaan valtion keskushallinto.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
