Valtion budjetti pienenee – toiveiden lista on pitkä
Vääntö valtion ensi vuoden budjetista alkoi tiistaina valtiovarainministeriön sisäisessä budjettiriihessä. Ministeriön arvion mukaan budjetti on hieman viime vuotta pienempi.
Hallituksen budjettiriihi pidetään kuun lopussa.
Huonossa taloustilanteessa riiheen on ladattu paljon odotuksia. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (sd.) toivotaan vuoroin täsmäelvytystä, vuoroin rakenneuudistuksia.
Kotimaisten polttoaineiden tuottajien edunvalvoja, Bioenergia ry, on äärimmäisen huolissaan nykyisestä energiapolitiikasta.
Budjettiriihessä kotimainen energia pitäisi asettaa tuontienergian edelle, sanoo toimitusjohtaja Jyrki Peisa. ”Tämä on hallituksen oma linja, mutta sitä vastaan on toimittu.”
Liuskekaasu painaa kivihiilen hintaa alaspäin. Peisan mukaan hallitus on heikentänyt hakkeen ja turpeen asemaa samaan aikaan, kun tuontienergia on parantanut asemiaan huimasti. ”Se on mielestämme väärää politiikkaa.”
Hallitus nosti vuodenvaihteessa turpeen veroa ja leikkasi metsähakkeen tukea. Päätökset tulisi Peisan mukaan perua.
Metsähakkeen tukea pitäisi pikemminkin nostaa, sillä taloustaantumassa, kun päästöoikeuden hinnat ovat matalalla, alhainen tuki pelaa kivihiilen pussiin.
”Kotimaiset polttoaineet ovat valitettavan ahtaalla. Ne kuitenkin tuovat tavalla tai toisella toimeentulon 20 000 suomalaiselle ja parantavat vaihtotasetta.”
Bioenergia ry:tä hiertää myös turpeen lupasuma, joka pitää yhdistyksen mielestä purkaa.
Hallituksen pitäisi Peisan mukaan nyt luoda uudistuksilla uskottava kuva tulevaisuuden toimeliaasta Suomesta. Se antaisi lyhyellä aikavälillä pelivaraa talouden elvytykseen. ”Jos pitkä kuva puuttuu, lyhyen aikavälin toimenpiteet voivat jäädä vaikutuksiltaan heikoiksi.”
Myös kaivosteollisuus toivoo panostusta lupakäsittelyn nopeuteen, jotta saadaan investointeja tulevaisuuteen.
”Erityisesti Oulun ja Mikkelin aluehallintovirastojen ympäristölupapuolelle tarvitaan lisää virkoja”, mainitsee Kaivannaisteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Kaivosteollisuus toivoo budjettiriihen ottavan kantaa myös merikuljetusten kustannustasoon.
”Rikkidirektiivin kustannukset pitää kompensoida jollain tavalla. Väylämaksu-uudistus on eniten esillä ollut vaihtoehto.”
Kaivosala yhtyy teollisuuden yleisiin kilpailukykytavoitteisiin: kevään yritysveroratkaisussa tulee pysyä, ja yliopistojen rahoitus pitää taata heikossa suhdannetilanteessa.
Suomelan mukaan Suomen talouskehityksen saamiseksi oikeille urille tarvitaan sarja tiukkoja päätöksiä. ”Päätöksiin liittyy välttämättä se, että joillekin tekee kipeää.”
Rikkidirektiivin kustannusten kompensointi kiinnostaa myös Metsäteollisuus ry:tä. Kehysriihen päätökset eivät olleet riittäviä.
”Rikkidirektiivistä aiheutuvan kustannustaakan kompensointi vientiteollisuudelle jäi torsoksi”, toteaa energiajohtaja Jouni Punnonen.
Rikkidirektiivin aiheuttamia kustannuksia voisi Punnosen mukaan lieventää muun muassa väylämaksujen ja rataveron poistamisella sekä ammattiautoilijoiden dieselveron palautusjärjestelmällä.
Metsäteollisuus ry odottaa hallituksen pysyvän helmikuun linjauksessaan, jonka mukaan loppuvaalikaudella teollisuutta ei rasiteta enempää lisäkustannuksilla tai ylimääräisellä sääntelyllä.
”Metsäteollisuus lähtee siitä, että tästä lupauksesta on pidettävä kiinni budjettiriihessäkin”, sanoo Punnonen.
Edunvalvontajärjestö vaatii myös energiaverotuksen laskemista EU:n sallimaan minimiin hallitusohjelman linjausten mukaisesti.
Lisäksi päästöttömille sähköntuotantomuodoille kohdennettu rangaistusvero eli windfall-vero pitäisi peruuttaa kokonaan. ”Windfall-verosta aiheutuisi metsäteollisuudelle 15 miljoonan lisäkustannukset joka vuosi.”
Punnosen mukaan mahdollisella elvytyksellä tulisi parantaa teollisuuden kilpailukykyä. Kohteena voisivat olla liikenneväylien kunnossapito ja perusparannukset.
Myös Koneyrittäjien liitto toivoo, että hallitus panostaa teiden peruskunnossapitoon.
Toimitusjohtaja Matti Peltolan mukaan lisärahoitusta tulisi saada jo tälle vuodelle. Tulevina vuosina teiden peruskunnossapitoon pitäisi saada 300 miljoonan euron tasokorotus. Sitä tarvitaan, jotta olemassa oleva teistö saataisiin pidettyä kunnossa.
Rekkojen korotetut mitat ja massat tulevat voimaan lokakuussa. Hyötyjä ei saada irti, jos suuremmilla massoilla ei päästä liikkumaan teiden heikon kunnon takia.
Peltola toivoo budjettiriihen ottavan kantaa myös siihen, ovatko turpeen veronkorotukset tarpeellisia.
Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen toivoo elvytystä, joka luo pienyrittäjille työmahdollisuuksia.
”Haja-asutusalueella parhaiten näkyy pienkohteiden eli koulujen ja kiinteistöjen, korjaus, ja tienrakentaminen.”
EMILIA PALOJÄRVI
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
