Asiantuntijoilta tyrmäys lakihankkeelle, joka voisi sulkea alaikäisetkin rikoksentekijät vankilaan määräämättömäksi ajaksi – "Edes Ruotsissa ei ole vastaavaa"

Varmuusvankeudella tarkoitetaan sitä, että kaikkein vaarallisimpina pidettyjen vankien vankeutta voitaisiin jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan edelleen olevan vaarallisia. Kuvituksena arkistokuva Vaalan vankilan vankisellistä. LEHTIKUVA / Timo Heikkala.  

Hallituksen aikomus mahdollistaa alaikäisten rikoksentekijöiden sulkeminen vankilaan määräämättömäksi aikaa saa kovaa arvostelua asiantuntijoilta.

Ehdotus sisältyy hallituksen lakiesitysluonnokseen niin kutsutusta varmuusvankeudesta. Lausuntokierros luonnoksesta päättyi perjantaina.

Varmuusvankeudella tarkoitetaan sitä, että kaikkein vaarallisimpina pidettyjen vankien vankeutta voitaisiin jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan edelleen olevan vaarallisia. Hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan varmuusvankeuteen voitaisiin määrätä myös ensikertalaiset sekä alaikäisenä rikokseen syyllistyneet.

Valtaosa lausunnonantajista katsoo, ettei varmuusvankeutta tulisi ulottaa alaikäisiin tai että asiaa pitäisi vähintään tarkastella tarkemmin.

”[Ehdotusta] voidaan pitää yllättävänä ja ankarana, sillä varmuusvankeuteen määrääminen voi sen tosiasiallisena seurauksena johtaa pituudeltaan jopa nykyistä elinkautista vankeutta vastaavaan seuraamukseen. Esityksen perusteella jää epäselväksi, miksi varmuusvankeuden soveltamisala halutaan periaatteellisesti näin merkittävällä tavalla ulottaa myös alaikäisiin”, korkein oikeus kirjoittaa lausunnossaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sanoo, että ehdotuksen taustalla oleva ”yhteiskunnallinen arvovalinta” on huolestuttava.

”Se kertonee enemmän koventuvasta ilmapiiristä ja yhteiskunnan tilasta kuin todellisesta tarpeesta. Perusteltua olisi ottaa huomioon Norjan vuonna 2018 saama YK:n lasten oikeuksien komitean kehotus luopua alaikäisten varmuusvankeudesta ja olla säätämättä samankaltaista seuraamusta Suomeen, etenkään kun sille ei ole osoitettu painavaa tarvetta”, THL katsoo.

Esitysluonnoksessa varmuusvankeus seuraisi nykyään jo käytössä olevaa yhdistelmärangaistusta. Sen vankeusaikaa voitaisiin jatkaa varmuusvankeutena, jos olisi edelleen olemassa "ilmeinen vaara", että tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ja vankeusajan jatkamista olisi pidettävä välttämättömänä muiden hengen, terveyden tai vapauden suojelemiseksi.

Yhdistelmärangaistus tuli käyttöön vuonna 2018. Siinä kokonaan vankilassa istuttua rangaistusta seuraa valvonta-aika. Nykylainsäädännön mukaan se voidaan tuomita vaarallisuusarviossa vaaralliseksi todetulle rikoksenuusijalle.

Periaatteessa yhdistelmärangaistus voidaan nykyisinkin tuomita alaikäiselle, mutta sitä ei ole koskaan tehty. Hallituksen esitysluonnoksessa katsotaan, että jatkossakin se tulisi kyseeseen vain ”äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa”.

Luonnoksen mukaan ensikertalainen voitaisiin tuomita yhdistelmärangaistukseen vain, jos tuomittava rangaistus olisi yli kahdeksan vuotta ja uusimisriski ilmeinen. Rikoksenuusijan osalta rangaistuksen on oltava vähintään kolme vuotta.

”Voidaan pitää selvänä, että alaikäisenä yhdistelmärangaistukseen tuomittu ehtisi käytännössä aina tulemaan täysi-ikäiseksi ennen kuin hänet mahdollisesti määrättäisiin varmuusvankeuteen”, esityksessä sanotaan.

Tämäkään ei vakuuta lausunnonantajia.

”Edes jengeihin liittyvän väkivaltarikollisuuden kasvun kanssa kamppailevassa Ruotsissa, jossa on vireillä vastaava lakihanke, varmuusvankeutta vastaavaa turvallisuusrangaistusta ei voitaisi tuomita rikoksista, jotka on tehty ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta”, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunnossa huomautetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esitysluonnoksessa on arvioitu suppeasti uudistuksen lapsivaikutuksia.

”Esitysluonnoksen mukaan varmuusvankeutta määrättäessä alaikäinen yhdistelmärangaistukseen tuomittu olisi lähtökohtaisesti ehtinyt tulla jo täysi-ikäiseksi tai ainakin vähintään lähelle täysi-ikää. Lähellä täysi-ikää oleva henkilö on kuitenkin edelleen alaikäinen, jolloin huomioon tulisi ottaa lapsia ja nuoria koskevat kansainväliset velvoitteet.”

Uudistuksen kritiikki keskittyy paljon myös vaarallisuus- ja väkivaltariskiarvioiden luotettavuuteen. THL sanoo, ettei riskiarvioihin tulisi nojata päätöksenteossa.

Myös muutoksen tarve ylipäätään kyseenalaistetaan voimakkaasti. Monet nostavat esiin, että yhdistelmärangaistuksen käyttöönotosta on kulunut niin vähän aikaa, ettei senkään toimivuudesta ole tutkittua tietoa.

”Vaikuttaa siltä, että hallitusohjelmakirjauksen taustalla ei ole ollut todellinen huoli siitä, miten vakavaa väkivaltaa tehokkaimmin ehkäistään, vaan pikemmin katteen saaminen sloganille, että "vaaralliset rikoksentekijät eivät vapaudu"”, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kirjoittaa.

THL huomauttaa, että historiallisesti katsoen rangaistusjärjestelmän muutoksilla ei ole juuri ollut vaikutusta rikollisuuteen.

”Toimivammat keinot rikosten kokonaismäärän vähentämiseen löytyvät sosiaalipolitiikan ja rikostilanteiden sääntelyn puolelta. Sosiaalinen syrjäytyminen ja taloudelliset vaikeudet lisäävät riskiä syyllistyä rikokseen, joten pienituloisten aseman parantamista pidetään tehokkaana keinona ennaltaehkäistä rikollisuutta”, sen lausunnossa sanotaan.