Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Aamulehti poistaa verkosta yli 500 lehden entisen toimittajan juttua – paljasti jutuissaan olevan sepitettä

    Journalistin ohjeet velvoittavat huolehtimaan juttujen todenperäisyydestä ja yleisöllä on oikeus todenmukaiseen tietoon, sanoo Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen.
    Aamulehti kertoo käynnistäneensä asiasta jo viime viikolla sisäisen selvityksen, kun lehti sai kustantajalta Matti Kuuselan kirjan sähköisen version arviointikappaleen.
    Aamulehti kertoo käynnistäneensä asiasta jo viime viikolla sisäisen selvityksen, kun lehti sai kustantajalta Matti Kuuselan kirjan sähköisen version arviointikappaleen.  Kuva: LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA

    Aamulehti poistaa verkkosivuiltaan 551 lehden entisen toimittajan Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua, lehti kertoo. Syynä on Kuuselan tuore kirja Journalisti – Toisenlainen toimittaja, jossa hän kolmessa kohtaa kertoo keksineensä sepitettä kirjoittamiinsa juttuihin.

    "Journalismin uskottavuuden nimissä tällainen hyvin poikkeuksellinen ratkaisu oli pakko tehdä. Jo journalistin ohjeet velvoittavat meitä huolehtimaan juttujemme todenperäisyydestä. Lisäksi yleisöllä on oikeus todenmukaiseen tietoon”, Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen sanoo Aamulehden sivuilla.

    Yksi sepitteistä on Kuuselan matkareportaasisarjasta Bakusta Pekingiin, joka julkaistiin vuonna 2006. Yksi sarjan osa on Kuuselan mukaan syntynyt siten, että hän alkoi keksiä tarinoita valokuvaajan ottamista kuvista ohiajavista ajoneuvoista. Jutussa olevat tarinat ihmisistä eivät siis perustu haastatteluihin, vaan ovat Kuuselan keksimiä. Kyseinen juttusarja valittiin Vuoden jutuksi Suuri journalistipalkinto -gaalassa.

    Aamulehti on tehnyt kolmeen Kuuselan kirjoittamaan juttuun, muun muassa Bakusta Pekingiin -matkareportaasisarjaan muokkauksia. Nämä kolme juttua ovat edelleen lehden verkkosivuilla luettavina.

    Aamulehti kertoo käynnistäneensä asiasta jo viime viikolla sisäisen selvityksen, kun lehti sai kustantajalta kirjan sähköisen version arviointikappaleen.

    "Havaintomme olivat siinä määrin huolestuttavia, että päätimme alkaa selvittää systemaattisesti Matti Kuuselan juttujen aitoutta. Journalismin luotettavuuden ja uskottavuuden nimissä asia on pakko selvittää niin hyvin kuin mahdollista”, Sanna Keskinen sanoi Aamulehdessä.

    Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana vuodet 1983–2020 ja on toiminut sen jälkeen satunnaisena avustajana lehdelle.

    Kuusela ei halunnut kommentoida asiaa Aamulehdelle, vaan kirjoitti vastauksen Aamulehden lukijoille.

    "Olin varma että tulee reaktiota, mutta en osannut odottaa että näin absurdilla tavalla, että ruvetaan kyseenalaistamaan tarinallista journalismiani.” Matti Kuusela

    STT:lle Matti Kuusela kertoo olleensa ällikällä lyöty siitä tavasta, jolla Aamulehti reagoi hänen kirjaansa. Kuusela sanoo odottaneensa jonkinlaista reaktiota, koska hän kritisoi kirjassaan Aamulehden toimintaa monessa asiassa ja kertoi esimerkiksi, että häntä oli heti ensimmäisenä työpäivänään lehdessä painostettu eroamaan.

    "Olin varma että tulee reaktiota, mutta en osannut odottaa että näin absurdilla tavalla, että ruvetaan kyseenalaistamaan tarinallista journalismiani. Vaikuttaa siltä, että Aamulehden johdolle on ihan uusi asia tällainen feature-kirjoittaminen. He kuvittelevat, että kaikki kirjoittaminen on vain uutisjournalismia tai asiajournalismia”, Kuusela sanoo.

    "On se tietysti mukavaa, että Aamulehden inkvisitio on tutkinut, että kirja on totta.”

    Kuuselan mielestä fiktiiviset osiot hänen jutuissaan ovat selvästi tunnistettavissa. Hän kertoo myös saaneensa kollegoiltaan yhteydenottoja, joissa on ihmetelty Aamulehden toimintaa.

    "Ei kukaan yli 3-vuotias järkevä ihminen, joka lukee tämän, kuvittele että olisin oikeasti nämä haastatellut”, Kuusela lataa.

    "Kirjoitustyylini on sellainen että ikään kuin kutsun lukijat matkalle, siihen leikkiin, nauttimaan siitä matkasta. Olen kirjoittanut vaikka juttuja jostakin Kaitasuolta joka tuhotaan, ja siinä kihokki lähettää terveisiä KHO:lle. Kohta ne kai väittävät että eihän se kihokki osaa puhua. Kun argumentaatio on tätä tasoa, on vaikea järjellisesti vastata näihin.”

    Kuusela kertoo olevansa surullinen siitä, että kirjoittaminen Aamulehteen loppuu. Hän arvioi, ettei kenelläkään muulla Aamulehden toimittajalla ole ollut yhtä paljon lukijoita.

    "En koskaan ole vääristellyt ainoankaan haastateltavan sanoja, olen aina pyrkinyt kirjoittamaan niin rehellisesti kuin mahdollista. On tämä sillä tavalla yllättävää ja loukkaavaa”, Kuusela sanoo.

    "Ymmärrän että kysymyshän ei ole tästä asiasta, vaan kysymys on siitä että olen kirjoittanut Aamulehdestä kirjan, joka luo varjon sen ylle. Halutaan mitätöidä se teos. Siitähän tässä on kysymys, vaikka eivät he tietenkään sitä myönnä.”

    Kuuselan mielestä Aamulehden nykyinen päätoimittaja Sanna Keskinen on joutunut vaikeaan tilanteeseen. Kuusela sanoo, ettei kunnioita muuta Aamulehden toimituksen johtoa pätkääkään.

    Kuuselan juttujen poistaminen verkkosivuilta ei päätoimittajan mukaan ollut itsestäänselvä ratkaisu.

    Päätoimittaja Keskinen kertoo STT:lle, että Aamulehdellä kaikki ovat järkyttyneitä ja surullisia tilanteesta. Mitään kriisitunnelmaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole, vaan toimituksessa työt jatkuvat normaalisti.

    Mitään epäilyjä Kuuselan jutuista ei ollut noussut ennen kuin Aamulehti sai kirjan sähköisen version. Kuuselan juttujen poistaminen verkkosivuilta ei päätoimittajan mukaan ollut itsestäänselvä ratkaisu.

    "Tosi pieteetillä puntaroimme, että mitä vaihtoehtoja tässä on, mutta kun sitä todistustaakkaa alkoi kertyä riittävästi, todettiin että ei tässä oikein ole mitään muita vaihtoehtoja”, Keskinen kertoo.

    Keskisen mukaan selvitysprosessi Kuuselan jutuista jatkuu yhä. Juttuja on niin paljon, että niiden taustojen selvittäminen vie aikaa. Sepitettyjä kohtia on ilmennyt muissakin jutuissa kuin niissä kolmessa, joista Aamulehti nyt kertoi.

    Keskinen itse on ollut Aamulehdellä töissä vasta viisi kuukautta eikä pysty kommentoimaan toimitusprosesseja siltä ajalta kun Kuuselan jutut on julkaistu. Hän kuitenkin katsoo Aamulehden prosessien olevan tällä hetkellä todella hyvällä tolalla.

    "En kyllä tunnista riskiä että se voisi enää tuommoisessa muodossa toteutua. Tämän päivän toimittajat ovat myös hyvin valveutuneita journalismin ympärillä käytävästä luotettavuuskeskustelusta ja valeuutisten tuomista pilvistä meidän luotettavuuttamme kohtaan”, Keskinen sanoo.

    Keskinen pitää tapausta kolauksena ja ikävänä asiana journalismille ja koko alalle. Hän kuitenkin sanoo uskovansa, että luottamusta pystytään jälleen rakentamaan, kun asia käsitellään avoimesti ja läpinäkyvästi.

    ”Me emme suosittele juttujen poistamista, koska se on sitä historiaa, jonka on syytä olla saatavilla.” Eero Hyvönen

    Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen oli saanut perjantaina alkuillasta tiedon tapauksesta.

    "Kuulostaa vakavalta, jos noin monta juttua otetaan pois selvitystä varten. Kuulostaa siltä, että asiaan suhtaudutaan vakavasti. Jos Aamulehti suhtautuu vakavasti, niin ihan pikkuasiasta ei ole kysymys”, Hyvönen sanoo STT:lle.

    Hän kertoo, että asia pitää ehdottomasti selvittää ja katsoa, mitä Aamulehti tekee.

    "Viime vuonna oli Iltalehden ukrainalaisen avustajan tapaus, jossa heräsi epäilyjä hänen juttujensa luotettavuudesta. Iltalehti poisti silloin yli 30 juttua. Kyllä tämä vaikuttaa hurjalta.”

    Hyvönen huomauttaa olevan tärkeää, että yleisöllä on mahdollisuus erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitetystä aineistosta, kuten Journalistin ohjeiden kohta 11 edellyttää.

    "Pitää tutustua ensin tarkemmin tähän tapaukseen, mitä kaikkea on tapahtunut. On mahdollista, että katsomme tätä keissiä. Aamulehti nyt näyttää lähteneen aktiivisesti liikkeelle ja kertoo varmasti lisää siitä.”

    Hyvönen kertoo, että JSN:llä on myös mahdollisuus ottaa tapauksia oma-aloitteisesti käsittelyyn. Erityisestä syystä käsittelyyn voi ottaa myös juttuja, joiden julkaisusta on kulunut yli kolme kuukautta.

    Hän lisää, ettei Aamulehden päätös poistaa jutut verkosta ole JSN:n suosittelema tapa.

    "Ymmärrän kyllä, että selvityksen ajaksi näin tehdään, jotta korjaustoimenpiteet saadaan kohdistettua oikein. Me emme suosittele juttujen poistamista, koska se on sitä historiaa, jonka on syytä olla saatavilla. Jos löytyy täysin virheellisiä tai keksittyjä kohtia, ne tietysti pitää kertoa ja vähintään se, minkälaisia virheitä on löytynyt.”

    Hyvönen kertoo JSN:n saaneen jo kantelun Aamulehden tekemistä juttujen poistoista.