Suomelle kaavailtu miljardi euroa puolustuksen vahvistamiseen EU:n kautta

Safe on EU-komission 150 miljardin euron lainaväline, jonka kautta jäsenmaille on tarkoitus myöntää lainoja puolustushankintoihin. LEHTIKUVA/AFP.  

Suomelle on alustavasti kaavailtu noin miljardi euroa puolustuksen vahvistamiseen EU-komission lainavälineestä Safesta.

Safe on EU-komission 150 miljardin euron lainaväline, jonka kautta jäsenmaille on tarkoitus myöntää lainoja puolustushankintoihin.

EU-komissio kertoi tiistaina, miten potti on alustavasti määrä jakaa kiinnostuneiden jäsenmaiden kesken.

Kaiken kaikkiaan kiinnostuksensa välineen käytölle on ilmaissut 19 jäsenmaata. Suurimmat summat välineestä olisivat alustavasti menossa Puolalle, lähes 44 miljardia euroa, ja Romanialle, lähes 17 miljardia. Suurista jäsenmaista esimerkiksi Ranska olisi saamassa reilut 16 miljardia, Italia lähes 15 miljardia.

Puolustuskomissaari Andrius Kubilius sanoi olevansa iloinen siitä, että lainasta kiinnostuneiden maiden maantieteellinen kirjo on laaja eivätkä esimerkiksi vain Venäjän itäiset rajanaapurit ole kiinnostuneita välineen käytöstä.

”Ilmassa oli paljon skeptisismiä, että jäsenmaat eivät ole mahdollisesti kiinnostuneita tästä. Nyt näemme vastareaktion, jäsenmaiden kiinnostus on ollut raikuva menestys”, hän sanoi lehdistötilaisuudessa Strasbourgissa.

EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen sanoi, että Euroopan on oltava valmis puolustamaan itseään.

”EU:n tiedustelupalveluiden uhka-arvioiden mukaan Venäjällä tulee olemaan kyky testata EU:n sotilaskyvykkyyksiä ja yhtenäisyyttä 3-5 vuoden sisällä.”

Ohjelmasta myönnetyillä lainoilla on kymmenen vuoden lyhennysvapaa ja kilpailukykyiset korot. Asiantuntijoiden mukaan väline on teknisesti yhteisvelkaa, mutta se eroaa esimerkiksi EU:n korona-aikojen elpymisvälineestä.

Suomi ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä hakea rahoitusta vaan on ilmaissut kiinnostuksensa. Suomi arvioi parhaillaan, onko Suomen edullisempaa tehdä hankintoja itse lainavälineen ulkopuolella. Suomi suhtautuu kuitenkin lähtökohtaisesti positiivisesti eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseen.

Lainasta saatua rahaa voi käyttää esimerkiksi ammus- ja ohjushankintoihin, ilmatorjuntajärjestelmiin, kyberturvallisuuteen ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen.

Suomen ja muiden jäsenmaiden on nyt esitettävä marraskuun loppuun mennessä komissiolle kansalliset suunnitelmansa siitä, miten ne aikovat niille kaavailtua rahaa käyttää ja vahvistettava päätös hakemisesta.

Ensimmäiset maksut välineen kautta voitaisiin suorittaa jo vuoden 2026 alkupuolella.

Safen kautta on tarkoituksena vahvistaa myös Euroopan ja ennen kaikkea Ukrainan puolustusteollisuutta. Jäsenmaiden tekemät hankinnat Ukrainan puolustusteollisuudesta olisivat siis tietyllä tapaa myös EU:n sotilaallista tukea Ukrainalle.

Puolustushankintojen kuluista 65 prosenttia on käytettävä EU:ssa, ETA–EFTA-maissa tai Ukrainassa.

Vain jäsenmaat voivat saada Safe-lainoja, mutta yhteishankintoihin voivat liittyä myös Ukrainan lisäksi ETA- ja EFTA-maat. Lisäksi niiden teollisuudelta voidaan tehdä ostoja välineen kautta.