Tutkijat puntaroivat Ukrainan vaihtoehtoja Helsingissä
Eurooppa-tutkimuksen päivässä esitettiin muun muassa näkökulmia Suomen muuttuvaan toimintaympäristöön ja malleihin, joita Ukraina voisi nyt seurata.
Kuva: Kari SalonenEurooppa-tutkimuksen päivän avausseminaarissa Helsingissä kuultiin tutkijoiden näkökulmia Ukrainan kriisiin ja sen vaikutuksiin. Puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa sitä, mitkä toimijat ovat avainasemassa kriisin ratkaisussa, ja auttaako historia ymmärtämään konfliktia.
Vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa työskentelevä Kari Möttölä puhui Etyjin mallin kestävyydestä.
Möttölä pohti sitä, onko kriisi todella niin merkittävä, että se vaikuttaisi Euroopan turvallisuusjärjestykseen. Hänen mukaansa Itä-Ukrainan sotilaalliset yhteenotot voivat jatkua, mutta muuten kriisin kuviot alkavat olla selvillä. Möttölän mielestä turvallisuusjärjestys ei juurikaan ole horjunut.
”Vielä ei olla sellaisessa tilanteessa, jossa kriisi aiheuttaisi EU:n ja Naton suhteiden tiivistymistä”, Möttölä toteaa.
Helsingin yliopiston poliittisen historian tutkijatohtori Johanna Rainio-Niemi arvioi kriisiä koskevissa keskusteluissa Ukrainalle tarjottuja Suomen ja Itävallan malleja.
Rainio-Niemi totesi, että muistikuva siitä, mitä puolueettomuus on Suomessa tarkoittanut, on haalistunut muualla maailmassa. Rainio-Niemi muistutti, että menneisyydessä puolueettomuuden on ajateltu rajoittavan Suomen toimintaa.
”Itävallassa puolueettomuus mielletään konflikteja ehkäiseväksi, välittävän osapuolen ominaisuudeksi”, Rainio-Niemi sanoo.
Eurooppa-tutkimuksen päivän järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosto ja Suomen Eurooppa-tutkimuksen seura.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat