Hyönteiskantojen tilan seuranta laajenee Euroopassa

Päiväperhosten seurannan perusteella voidaan arvioida esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia eliölajeihin. Kuva: Nona Maaranen

Viime aikoina on uutisoitu hälyttäviä ennusteita pölyttäjien ja muiden hyönteisten hupenemisesta. Tiedot hyönteiskantojen tilasta ovat edelleen heikkoja, mutta seurantatietoja kerätään yhä laajemmin Euroopassa.

Parhaiten tietoa on päiväperhosista, joiden seurannassa Suomi on Euroopan edelläkävijä. Uusi EU-hanke on laajentamassa päiväperhosten seurantaa myös Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan, missä tiedonpuute on suurinta.

Päiväperhosten tilaa seurataan useimmissa EU-maissa. Havaintoja on parhaiten Iso-Britanniasta ja Hollannista. Kaikissa maissa käytetään samaa vakiolinjoihin perustuvaa seurantamenetelmää, joten tietoaineistot ovat yhdistettävissä toisiinsa. Tämän ansiosta on voitu kehittää esimerkiksi EU:n yhteinen seurantaindikaattori ruohostomaiden päiväperhosille. Tuloksena on saatu myös muun muassa tutkimusartikkeleita ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliölajistoon.

Suomi on ollut mukana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämän maatalousympäristön päiväperhosseurannan kautta. Lisäksi Syke ylläpitää kansallista yöperhosseurantaa ja valmistelee kimalaiskantojen seurannan käynnistämistä. Siten kuva Suomen hyönteiskantojen kehityksestä tarkentuu jatkossa.

Vasta käynnistynyt EU-rahoitteinen Able -hanke (Assessing Butterflies in Europe, 2019–2020) pyrkii laajentamaan päiväperhosten seurantaa etenkin Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on käynnistää seuranta ainakin kahdeksassa uudessa EU-maassa.

Kertyvät havaintoaineistot kootaan Iso-Britanniassa ylläpidettävään eBMS-keskustietokantaan, josta ne ovat tutkijoiden hyödynnettävissä. Myös Suomessa kerätyt havaintoaineistot on luovutettu yhteiskäyttöön.