Suojavyöhykkeen kasvimassaa ei saa kuljettaa metsään
Suojavyöhykenurmien kasvimassaa ei saa dumpata metsään, maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa. Asiaa valvotaan.
Ministeriössä ollaan hyvin huolissaan kentältä tulleista viesteistä, että jopa neuvojat kehottavat kuljettamaan niittojätteen metsään. Se on kuitenkin ehtojen vastaista, niittojätteen käsittelylle on tarkat ohjeet ja määräykset.
Suojavyöhykkeen kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Keväinen niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide, ja myös niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä.
Kasvimassan saa käyttää hyödyksi. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.
Korjattu niittojäte on varastoitava ja käsiteltävä niin, etteivät suojavyöhyketoimenpiteen vesiensuojelutavoitteet vaarannu tai siitä aiheudu haittaa ympäristölle.
Ehtojen mukaista niittoa ja niittojätteen poiskorjuuta valvotaan. Samassa yhteydessä voidaan pyytää selvitystä siitä, mihin niittojäte on käytetty.
Hyviä käyttökohteita niittojätteelle ovat: rehukäyttö, laiduntaminen, kuivikekäyttö, biokaasulaitos, polttolaitos, kompostointi ja hyödyntäminen lannoitteena tai käyttö katteena puutarhakasveilla ja siemenperunalla.
Kate- ja viherlannoituskäytössä kannattaa ottaa huomioon, että niittojäte saattaa sisältää paljon rikkakasvien siemeniä ja kasvattaa näin pellon siemenpankkia.
Niittojätettä ei saa kuljettaa metsään tai joutomaalle kasalle.
Niittojätettä ei myöskään voi levittää kesannolle, koska avo-, sänki- ja yksivuotisen viherkesannon lannoitus on kielletty ja monivuotista viherkesantoakin saa lannoittaa vain perustamisen yhteydessä.
Myöskään levitys toiselle suojavyöhykkeelle, luonnonhoitopeltonurmelle tai muille pelloille, joiden lannoitus on tukiehtojen mukaan kielletty, ei ole sallittua.
Ensi vuodesta alkaen suojavyöhyke rinnastetaan mahdollisesti luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 prosenttia.
Esimerkkejä rajoitteen täyttymisen laskemiseen löytyy Mavin Hakuoppaasta luvusta luonnonhaittakorvaus.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
