Opetushallituksen mukaan Suomi tarvitsee koulutuksen kehittämisen lisäksi myös myönteistä puhetta koulusta

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä. Kuva: Mikko Stig

Asia selviää Opetushallituksen kouluvuoden alun tiedotteesta.

”Tarvitsemme koulutuksen kehittämisen lisäksi myös myönteistä puhetta koulusta sekä koulutuksen merkityksestä lasten ja nuorten sekä Suomen tulevaisuudelle,” sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä. Mukautuvat tulosmittaristot: Miten tulosmittaristojen mukautuvuutta tulisi lisätä? tiedotteessa.

Usko koulutuksen merkitykseen ja hyötyihin on Suomessa edelleen vahva, mutta nuorten usko tulevaisuuteen on ennätysmatalalla, selviää tämän vuoden nuorten tulevaisuusraportista ja viime vuonna julkistetusta nuorisobarometristä.

Kouluinnostusta kokeneiden oppilaiden määrä on laskussa, selvisi vuoden 2023 kouluterveyskyselystä. Kyselyn mukaan edelleen suurin osa lapsista ja nuorista suhtautui koulutukseen positiivisesti, mutta innostusta kokeneiden määrä oli vähentynyt.

Opetushallitus korostaa tiedotteessa, että luottamus koulutukseen vaikuttaa myös siihen, miten toiveikkaasti lapset ja nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen.

Opetushallitus kertoi aiemmin viime kuussa, että noin 51  000 lasta aloittaa koulutiensä elokuussa. Viime vuoteen verrattuna ensimmäisen luokan aloittavia on yli tuhat vähemmän.

Uusien ekaluokkalaisten määrä on laskenut kaikissa Manner-Suomen maakunnissa vuosien 2020–2024 välisenä aikana. Vielä vuonna 2020 koulun aloitti noin 60  000 lasta.

Toisen asteen koulutuksissa aloittavien määrä on pysynyt Opetushallituksen mukaan tasaisempana.

Tänä syksynä arviolta reilut 37  000 uutta lukiolaista aloittaa opintonsa. Ammatillisen perustutkinnon koulutuksen aloittaa vuosittain elokuussa noin 40  000 opiskelijaa.

Lukiolaisten kokonaismäärä puolestaan on kasvanut. Opetushallituksen mukaan entistä useamman lukio-opinnot kestävät yli kolme vuotta.