Tuomikirvat tulivat

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli tiistaina 20.5. Jokioisilla 112 päiväastetta.

Viljat. Siivellisiä tuomikirvoja on löytynyt kevätviljakasvustoista Etelä-Suomesta. Kirvat ovat todennäköisesti tulleet ilmavirtausten mukana. Paikalliset erot kirvamäärissä voivat olla suuria, joten kevätviljalohkojen kirvatilanne pellolla kannattaa varmuudeksi tarkastaa. Tuomikirvan torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Ensimmäiset kahukärpäset ovat liikkeellä Etelä-Suomessa. Niiden lentohuippu alkaa lähipäivinä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat kevätviljat, jotka eivät ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta.

Syysrukiin lippulehti alkaa tulla esille ja tarvittaessa laontorjuntaan voi käyttää mepikatti, trineksapakki-etyyli tai etefoni- valmisteita. Etefonin käyttö suhteutetaan käytetyn klormekvatin käyttöaikaan ja määrään.

Syysvehnän lehtilaikkutauteihin kannattaa kiinnittää huomiota. Syysvehnälohkoilla, joiden esikasvina on vehnä, on havaittu sekä harmaalaikkua että pistelaikkua. Fungisidiresistenssin runsastumisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että torjunta-aineita käytetään vain, jos se on välttämätöntä ja että torjuntaan käytetään monipuolisesti eri tehoaineita.

Huhtikuun puolella kylvetyillä viljoilla näkyvät siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet. Ohranverkkolaikun oireita on havaittu myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Oireet ovat parhaimmin erotettavissa viljan 2–3-lehtiasteella. Ne ilmenevät ensimmäisessä kasvulehdessä ja sen kärjessä tummina viirumaisina laikkuina. Mikäli oireita esiintyy kasvustossa tasaisesti, voi kasvitautitorjunnan yhdistää rikkakasviruiskutukseen.

Kevätvehnän monokulttuurilohkoilla voi olla pistelaikun oireita. Voimakkaassa tartunnassa lehdessä on tummia pieniä laikkuja yleisvärityksen ollessa kellertävä. Oireita kannattaa tarkkailla erityisesti kevytmuokatuilla ja suorakylvetyillä lohkoilla. Jos kevätviljojen kasvitautioireita on paljon, voi kasvitautitorjunnan yhdistää rikkakasvitorjuntaan.

Öljykasvit. Taimettuvien ja sirkkalehtivaiheessa olevien öljykasvien tarkkailu on tarpeen kirppkojen varalta. Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai kolmannes sirkkalehtien pinta-alasta syöty.

Kaalikoita on tullut kaukokulkeumana lämpimien eteläisten ilmavirtausten mukana Etelä-Suomeen. Aikuisten kaalikoiden torjunta ei kannata, koska tilalle leviää helposti uusia. Kaalikoihavaintoja on myös Pohjanmaalta. Ensimmäiset rapsikuoriaiset ovat liikkeellä.

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunta metatsaklorilla on mahdollista noin 3 päivää kylvön jälkeen ennen taimettumista. Käsittelyä voi tehostaa viljelykasvin taimetuttua rikkakasvien ollessa korkeintaan nelilehtisiä. Klopyralidin ja pikloraamin seosta käytetään rypsin ollessa korkeintaan nelilehtiasteella.

Kumina. Kuminakoi on lennossa Etelä-Suomessa. Myös ensimmäiset toukat on havaittu Jokioisissa. Toukkien tarkkailu kannattaa aloittaa viimeistään lämpösumman lähestyessä 130 astetta.

Palkokasvit. Härkäpavun rikkakasvien torjunta on tehtävä ennen pavun taimettumista aklofeeni- tai metatsaklori-valmisteilla. Härkäpavun taimettumisen jälkeen voi käyttää bentatsonia. Herneen rikkakasvien torjunnassa voi varutua taimettumisen jälkeisiin toimiin.

Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on huipussaan Etelä-Suomessa viikonlopun aikana. Muualla maassa lento on vahvasti aluillaan.

Omena. Omenakirvan, omenankäärökirvan ja omenanratamokirvan vioitusoireita alkaa olla näkyvissä. Myös omenakempin vioitukset alkavat näkyä kukinnan alkaessa.

Pikkuhedelmäkääriäisen feromonipyydykset asennetaan kukinnan alkaessa ja pyydyksiä tarkastetaan kukinnan loppuun. Omenakääriäisen feromonipyydykset asennetaan kukinnan puolivälissä ja pihlajanmarjakoin pyydykset kukinnan loppupuolella.

Hedelmäpuupunkin toukkia esiintyy ruusukelehtien alapinnalla. Jos yli puolessa lehdistä esiintyy punkkeja, torjunta on paikallaan kukinnan päätyttyä.

Lustokuoriaisten parveilu jatkuu. Alkavia vioitusoireita tarkkaillaan .jos tarkkailupyydyksiin on tullut kuoriaisia.

Rupitartunnan riski on suurin kukinnan aikaan, jos sateita tulee.

Mansikka. Vihannespunkkien lisääntyminen jatkuu avomaallakin. Mansikkapunkin kemiallinen torjunta tehdään ennen kukinnan alkua, jos edellisenä vuonna vioituksia esiintyi. Abamektiiniruiskutuksen jälkeen varoaika petopunkkien levitykseen on 2 viikkoa. Biologinen torjunta aloitetaan kukinnan alkaessa, huomioiden muiden tuhoeläinten ruiskutusten varoajat ennen petopunkkien levitystä: pyretriinillä viikko, tiaklopridilla varoajaksi riittää päivä, sen sijaan pyretroideilla tarvitaan vähintään 6 viikkoa. Vihannespunkin biologiseen torjuntaan kausihuoneissa käytetään ansaripetopunkkia, jonka varoaika tiaklopridin jälkeen on 2 viikkoa. Mansikkapunkin torjuntaan käytettävät petopunkit saalistavat myös ripsiäisiä.

Pyretroidien teho vattukärsäkkääseen on heikentynyt todennäköisen resistenssin vuoksi. Korvakärsäkkäiden biologinen torjunta ajoitetaan kukinnan alkuun ja loppukesään.

Mansikkajauhiainen on paikoin yleistynyt ja muninta on ollut runsasta siellä, missä kanta talvehtii. Torjunta-aineista mansikkapunkin torjuntaan käytettävällä abamektiinilla on vaikutus myös jauhiaisiin, samoin esim. tiaklopridilla.

Kukinnan aikana sallittujen hyönteisten torjunta-aineiden käyttöä kannattaa harkita, sillä ruiskutukset saattavat häiritä pölytystä. Tiaklopridi kuuluu neonikotinoideihin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia mehiläisiin. Parempi on tehdä tarvittavat käsittelyt ennen kukinnan alkua.

Harmaahomeen ja härmän torjunta on ajankohtaista mansikalla kukinnan aikaan.

Vadelma. Vattukuoriaisen ja -kärsäkkään ajoissa tehty torjunta vähentää varhaisia nuppuvioituksia.

Vattukärpäset aloittavat muninnan uusien kasvuversojen kehittyessä. Pikkuvattukirvan vioituksia alkaa esiintyä versoissa. Kirvojen torjunta etenkin nuoressa kasvustossa kannattaa tehdä ajoissa.

Vihannespunkin ja vatunäkämäpunkin biologinen torjunta aloitetaan ajoissa ennen runsaiden oireiden esiintymistä.

Herukat. Herukoiden kukinnan aikana tarkkaillaan kirvoja ja karviaispistiäistoukkia. Kukinnan lopulla karviaiskoisan toukat aloittavat vioituksen. Herukanversosääsken vioitukset ilmaantuvat kukinnan lopulla. Torjunta on tarpeen lähinnä taimistoissa.

Herukkalasisiiven vioittamia kuihtuvia oksia kannattaa hävittää ennen perhosten aikuistumista kesäkuussa.

Mustaherukanäkämäpunkin leviämistä voi kesäkuun alkupuolelle saakka vähentää rikkilannoiteruiskutuksin. Käsittely voi vaikuttaa myös vihannespunkkiin ja herukanrataspunkkiin. Herukan laikkutautien torjunta on mahdollista ennen kukintaa ja valmisteesta riippuen myös kukinnan aikana ja sen jälkeen. Härmää saa torjua kukinnan aikana ja sen jälkeen.

MTT Kasvinsuojelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF