Hautala näkee muutoksen kehitys- ja turvallisuuspolitiikassa
Kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr.) mielestä maailmalla on tapahtunut viime vuosina poliittisissa asenteissa muutos. Nyt ymmärretään, että myönteistä sosiaalista ja taloudellista kehitystä ei voi tapahtua ilman, että yhteiskunnassa on myös turvalliset olot.Suomi isännöi keskiviikkona kokousta, jossa etsitään keinoja köyhyyden poistamiseen ja tasavertaiseen kehitykseen. YK:n niin sanotut vuosituhattavoitteet oli asetettu vuoteen 2015. Nyt suunnitellaan niille jatkoa.
Tavoitteet ovat aiempaa laajemmat. Yksi uusista teemoista on turvallisuus ja katastrofien sekä konfliktien ehkäiseminen. Suomi vetää tämän sektorin suunnittelutyötä yhdessä Indonesian, Panaman ja Liberian kanssa.
Kokousta johtaneen Heidi Hautalan mukaan näkemykset olivat yhteneväiset siitä, että turvallisuudesta huolehtiminen on välttämätöntä, jotta kehitysmaa voi päästä talouden ja sosiaalisten ongelmien saralla eteenpäin.
Yksikään hauras valtio ei ole saavuttanut yhtäkään vuosituhattavoitteista, Hautala huomauttaa.
Hauras valtio on YK-järjestöjen luokitus, jonka alle kuuluu niin poliittisesta rauhattomuudesta kuin luonnonkatastrofeista kärsineitä maailman maita.
YK neuvonantaja Mohammed korosti sitoumuksissa pysymistä
Hautala kertoi, että uudet kehitystavoitteet koskevat silti kaikkia maita, eivät vain kehitysmaita. Ne on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä.
Ajatus on, että kukin maa laatii niiden pohjalta omaan tilanteeseensa sopivan ohjelman, hän sanoi.
Myös YK:n pääsihteerin erityisneuvonantaja Amina Mohammed korosti STT:n haastattelussa samaa:
”Tällä kertaa agenda on koko maailman yhteinen, ei ainoastaan globaalin etelän. Globaalissa pohjoisessa on yhtä lailla ongelmia esimerkiksi nuorisotyöttömyyden kanssa.”
Mohammed myös patisti STT:n mukaan Suomea pysymään kehitysaputavoitteessa talouskriisistä huolimatta.
Säästäminen kehitysavusta ei ole hyväksi kenellekään, ei yrityksille, turvallisuudelle tai inhimilliselle kehitykselle, Mohammed sanoi.
Teollisuusmaat ovat sitoutuneet ohjaamaan kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen julkisen kehitysavun suuruus on 0,55 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

