Valtiota vaaditaan ottamaan selkeä vastuu maakuntakentistä
Kokkolalainen kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.) vaatii selkeyttä valtion omistajaohjaukseen.
Esimerkiksi hän nostaa maakuntalentokenttien toimintaedellytysten turvaamisen.
”Valtio omistaa Finavian sataprosenttisesti, joten ei ole kysymystäkään, ettei vastuu maakuntakentistä kuuluisi valtiolle. Kysymys on poliittisista valinnoista”, Puumala painottaa.
”Finaviaa pääomitettiin, mikä oli hyvä ja järkevä päätös. Ei ole kuitenkaan aivan täyttä selvyyttä, mitä pääomittaminen tarkoittaa maakuntakenttien kohdalla. Mielestäni Finavian pitäisi tulla operaattoreita hinnoissa vastaan siten, että lentoliikenne olisi mahdollista hoitaa maakuntiin.”
Finavian pääomittamisesta saatavan tuoton suuntaaminen Helsinki-Vantaan kentän kehittämiseen nousi esille eduskunnan edellisessä budjettikeskustelussa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti pian sen jälkeen, että myös maakuntakentät saavat osansa.
Pohjanmaan kauppakamarin johtajan Jarl Sundqvistin mielestä valtio voisi ottaa lentokenttäinfran kokonaan haltuunsa.
”Satamat, tiestö ja rautatiet ovat valtiorahoitteisia. En ymmärrä, miksi lentokenttien infran pitää siitä poiketa.”
Sundqvistin mielestä pitäisi tarkasti miettiä, mikä Finavian tehtävä Suomessa on.
”Hyväksyn täysin sen, että Finavia ylläpitää ja kehittää Helsinki-Vantaata”, hän sanoo.
”Täytyy kuitenkin muistaa, että maakuntakenttien tehtävä on syöttää matkustajia Helsingin päähän. Alueelliset erot pitää ottaa huomioon entistä paremmin. Maakuntiin ei ole aina yhtä halpaa lentää”, Sundqvist muistuttaa.
Hänen mielestään maakuntakenttien ei tarvitsisi välttämättä lainkaan tehdä positiivista tulosta, sillä niillä on suuri merkitys alueiden vientiteollisuudelle ja sitä kautta koko Suomen kilpailukyvylle.
Puumala toivoo, että maakuntalentokenttien toimintaedellytyksien turvaaminen kirjataan selkeästi Finavian seuraavaan strategiaan.
”En ole nähnyt mustaa valkoisella, joten olen vielä vähän kysymysmerkkinä.”
Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho korostaa, että Finavia käsittelee lentokenttäverkostoa kokonaisuutena, jonka kaikkia osia kehitetään lentoliikenteen kysyntää vastaavalla tavalla.
”Suomen lentoasemilla liikkuu vuosittain 19 miljoonaa matkustajaa, joista 15 miljoonaa Helsinki-Vantaalla ja loput maakuntakentillä. 2000-luvulla pelkästään maakuntalentokenttiin on suunnattu 170 miljoonaa, joten investoinnit alueille ovat olleet merkittäviä”, Saariaho toteaa.
Suomessa lentoasemamaksut ovat laskeneet 1,7 prosenttia vuosina 2004–2012, mutta tästä huolimatta matkustajia on entistä vähemmän.
”Lentoasemat eivät voi yksin ratkaista Suomen lentoliikenteen tulevaisuutta, vaan yhteyksien kattavuus riippuu siitä, onko reiteille kysyntää vai ei”, Saariaho sanoo.
Sundqvistin ajatusta kokonaan valtion pussista maksettavasta lentokenttäinfrasta Saariaho ei sulata.
”Euroopan unionissa on lähdetty sääntelyssä yleisellä tasolla siitä, että lentoliikenne rahoitetaan yksityisesti, samoin Suomessa.”
”Lentoasemien toiminta on nyt käytännössä täysin asiakkaiden rahoittamaa, jolloin se ei rasita julkista budjettia.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
