
Suomeen tulee vanhusasiainvaltuutettu – 15 vuotta lapsiasiainvaltuutetun jälkeen
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan lainvalmistelua ei pystytä tekemään liukuhihnalla. Tiedon hyödyntämisessä on parantamisen varaa.
Viime vuonna noin 42 000 kansalaista allekirjoitti vanhusasiainvaltuutettua vaativan kansalaisaloitteen. Kuva: Kimmo Haimi
"Lainvalmistelu vaatii aikaa. Se ei ole niin yksinkertaista, että sitä pystyttäisiin tehdä liukuhihnalla", sanoo Anna-Maja Henriksson. Kuva: Jaana KankaanpääSuomeen tulee vanhusasiainvaltuutettu. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo, että vanhusasiainvaltuutettu tulee seuraamaan yhteiskuntaa vanhusväestön näkökulmasta.
Valtuutettu seuraa, miten vanhustenhuolto toimii, ottaa vastaan kehittämistarpeita ja osallistuu kansalaiskeskusteluun, kuten lapsiasiainvaltuutettukin.
"Vanhusasiainvaltuutetun tehtävä on itsenäinen, oikeusministeriöstä riippumaton", Henriksson kertoo.
Lainsäädäntöä aletaan valmistella ja valtuutettu aloittaa joko ensi vuonna tai 2021. Lapsiasiainvaltuutettu aloitti Suomessa 2005.
Viime vuonna noin 42 000 kansalaista allekirjoitti vanhusasiainvaltuutettua vaativan kansalaisaloitteen.
Vaalirahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä käy pohtimaan parlamentaarinen työryhmä.
Vaalirahoituslakiin tehtiin iso uudistus 10 vuotta sitten. "Nyt tarkastellaan, onko kehittämistarpeita."
Henriksson ei halua antaa linjauksia tässä vaiheessa. Työryhmä voisi miettiä esimerkiksi ennakkoilmoitusten vapaaehtoisuutta, valtiontalouden tarkastusviraston oikeutta valvoa vaalirahailmoituksia, kampanjatilin perustamisen helpottamista sekä vaalitukien rahamääriä.
Nyt lahjoittaja pitää kertoa, jos vaalituki on vähintään 1 500 euroa.
"On kuitenkin tärkeää, että myös tulevaisuudessa pystytään ottamaan vastaan lahjoituksia, ja jos kyse on pienestä lahjoituksesta, lahjoittajat pystyvät olemaan anonyymejä."
Henrikssonin mukaan nykyinen laki on toiminut aika hyvin.
"10 vuoden aikana ei ole ollut sen kummemmin isoja skandaaleja, kun ajattelee, millainen tilanne oli 2003–2007 vaalien jälkeen."
Mikä on lainvalmistelun taso Suomessa? "Lähtökohta on hyvä. Meillä on toimiva hallinto", sanoo Henriksson.
Hänen mukaansa tiedon hyödyntämisessä on parantamisen varaa.
Aikataulupainetta on. "Lainvalmistelu vaatii aikaa. Se ei ole niin yksinkertaista, että sitä pystyttäisiin tehdä liukuhihnalla."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
