Kemiönsaari tähtää yrittämisen mallikunnaksi
Maakunnan yrittäjämyönteisimmäksi tähdätään, toteavat kunnanhallituksen puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist (r.) ja kehitysjohtaja Gunilla Granberg Kemiönsaarelta. Alkuvuonna on perustettu 30 uutta yritystä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKEMIÖNSAARI (MT)
Kehitysjohtaja Gunilla Granberg ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist (r.) Kemiönsaarelta seisovat Kasnäsin lauttarannassa.
Liljeqvistin perheen matkailu- ja kalanjalostusyhtiöt ovat FnSteelin konkurssin jälkeen saaristokunnan suurin yksityinen työnantaja.
Tilanne on valoisampi kuin vuosi sitten, kun FnSteel ajautui konkurssiin. Kemiönsaarella ehdittiin jalostaa rautaa yhtäjaksoisesti yli 325 vuotta, Granberg kertoo.
Konkurssi jätti työttömäksi 182, lisäksi 50 alihankkijoiden työpaikkaa oli uhattuna.
Työttömyyden pelättiin hyppäävän 5,7 prosentista 12 prosenttiin. Niin hullusti ei käynyt. Syyskuussa ilman työtä oli 8,8 prosenttia työvoimasta, Granberg sanoo. Tilanne on edelleen huolestuttava.
Osa työttömäksi jääneistä on työllistynyt omassa kunnassa, mutta valtaosa on hakenut töitä kauempaa, muun muassa Vikingin Gracelta. Perinteisesti Kemiönsaarella on ollut muuttovoittoa. Konkurssin takia lähtijöitä on ollut nyt tulijoita enemmän.
Kemiönsaari hakeutui pikavauhtia äkilliseksi rakennemuutoskunnaksi ja pääsi. Se tarkoitti isoa kehittämispotkua runsaan 7 000 asukkaan kunnalle. Kehittämishankkeisiin saatiin miljoona euroa ja -tukiin vielä puoli miljoonaa kolmen vuoden ajalle.
Tekemättä rahoja ei heru. Elinkeinotoimi ja kunta käärivät hihansa. Neljä hanketta polkaistiin liikkeelle.
Irtisanottaville ryhdyttiin järjestämään monenlaista koulutusta sen mukaan, mitä ihmiset toivovat. Lähihoitajia on koulutettu, samoin rakentajia. Yrittäjäkurssin jatkokurssia mietitään.
Kuntaan kaavaillaan 30–50 isoa tuulivoimalaa. Rakentamisessa ja huollossa on töitä, mikäli voimaloille löydetään sijoituspaikat.
Matkailussa piilee paljon uusia mahdollisuuksia. Kunnassa on yli 3 000 saarta. Pääsaari on toiseksi suurin meren saari Ahvenanmantereen jälkeen.
Lomamökkejä on 4 500 ja rakentamattomia tontteja vielä 3 000. Mökeillä myös asutaan pidempään kuin ennen, keskimäärin lähes 3 kuukautta vuodessa. Suurin osa mökkiläisistä on pääkaupunkiseudulta.
Mökkiläisten ansiosta kunnassa on edelleen 12 kauppaa. Mökkeihin investoidaan jopa sata miljoonaa euroa seuraavien viiden vuoden aikana.
Puolustusvoimat on luopumassa Öron linnakesaaresta. Omistajaksi kaavaillaan metsähallitusta, mutta kunta toivoo saavansa sen matkailukäyttöön. Vuosikymmenen päästä Örolla voi vierailla 30 000 kävijää vuodessa, Granberg visioi.
Granbergin mukaan periksi ei anneta. Kemiönsaarella on perinteisesti ollut vahvaa yrittäjyyttä. Yrityksiä on 650, lähes kaikki toimivat ja maatilat sen päälle. Useimmat ovat pieniä yhden hengen yrityksiä.
Pari vuotta sitten yrityksiä perustettiin 50 vuodessa. Samaan tähdätään edelleen. Alkuvuonna on perustettu 30 yritystä, Granberg kertoo.
Rima on nostettu riittävän korkealle. ”Aiomme tehdä Kemiönsaaresta Varsinais-Suomen yrittäjämyönteisimmän kunnan”, Liljeqvist ja Granberg vakuuttavat.
”Täällä on draivia ja yrittäjiä kuunnellaan.”
Yrittäjät kutsutaan aamukahville kahteen paikkaan joka kuukausi. Kävijöitä on yleensä viitisentoista. Osa kyselee tietoa yritysneuvonnasta ja -tuista, toiset tulevat tapaamaan tuttuja. Vaihtuvuutta ja uusia kasvoja on, mikä on myönteistä, Granberg sanoo.
Vaikka kuntatalous on tiukentunut, Kemiönsaari ei ole tinkinyt yrittäjien palveluista. Kehitysosastolla on töissä 8 henkilöä.
Kunnan talous on pysynyt siedettävänä. Taseessa on 10 miljoonaa ylijäämää.
Helppoja aikoja ei ole tiedossa. Edessä on isoja investointeja: uusi päiväkoti, koulujen saneeraukset ja vesiverkosto kaipaa kohentamista. Uutta satamaakin suunnitellaan.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
