Lumesäästöjä
Lähes miljoona suomalaista matkaili ulkomailla viime vuonna. markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen kauppatase oli viime vuonna 3,5 miljardia ja matkailutase 1,2 miljardia alijäämäisiä. Valtion budjetti on syvästi miinuksella ja velkataakka sitä kautta kasvussa. Kovat säästökuurit ovat edessä, jotta pysyttäisiin parhaassa luokituksessa ja maailmalta saadun velankorot alhaisina.
Kestävämpää taloutta ajatellen meilläkin eletään oman säästö-ideologian vastaisesti. Kun monessa yritetään kovasti saada säästöjä aikaan, toisaalla säästöt tuhlataan hetkessä pois.
Eräässä länsirannikon kunnassa tuotettiin Saksasta neljä rekkakuormallista pölyämätöntä erikoishiekkaa lämpimänä pidettävään halliin, jotta voidaan talvellakin pelata ”hallibiitsillä” rantavolleyta uimatrikoissa.
Epäilemättä mukavaa pelailla kesäisessä lämmössä ja lamppujen loisteessa. Mutta ei näissäkään hauskuuksissa pidemmälle säästöjä ajatella, vaikka kaikkialla puhutaan litanioita matalaenergia taloista, säästölampuista sun muusta. Samanaikaisesti uusia sähkön kulutusmuotoja erilaisiin käytäntöihin innovoidaan jatkuvasti.
Näin tapahtuu, koska enää ei osata elää ”ihmisiksi” eli elää ja harrastaa vuodenaikojen mukaan. Jopa polttoklapitkin olisi hyvä loppukuivattaa sähköllä, tuore sahatavara kuivatetaan kokonaisuudessaan. Tai vainajat tuhkataan kovassa kuumuudessa, vaikka maanpovi hajottaisi kehomme ilmaiseksi.
Ihmekös, jos pelko energian riittävyydestä tulipalopakkasella uinuu takaraivossa. Sähkön kulutushuippuja kauhistellaan ja viimeisimpiä vesistöjä haikaillaan hyödynnettäviksi. Onneksemme pakkaskausiin ei sisälly myrskyjä.
Lähes miljoona suomalaista matkaili ulkomailla viime vuonna, monet useampaan kertaan matkustusmäärän noustessa 3,5 miljoonaan matkaan.
Säästölinjaa odottaisi näihin turvonneisiin kaukomaille suuntautuvaan ja etelän matkailuun. Matkailutasetta korjattaisiin helpoimmin jättäytymällä kotiin, pyörittämään omia lomamarkkinoita.
Matkailurahat aiheuttavat yhtä lailla vaihtotaseen alijäämää ja työttömyyttä kuten vaikkapa raakapuun tuonti. Molempia kustannetaan viime kädessä valtion lisävelalla.
Kotimaan lomailussa ei vaaranneta toimeentuloa – korkeintaan elintasoa – vaan turvataan oman ja naapurin taloutta. Samalla toteutuu mediaotsikoista jatkuvasti silmille hyppivä ilmasto- ja ympäristönäkökulma.
Verottajan olisi syytä napsaista ainakin osa näistä kansalaisten ulos kantamista ylimääräisistä elintasorahoista velkansa hillitsemiseen.
Jokaisen talous on oma juttunsa, sen mukaan kannattaisi elää eikä vilkuilla miten muut elävät.
Samoin kuin valtio hakee ja yksilöi säästökohteita valtiontalouden tasapainottamiseksi, yksityistaloudessa tulisi pyrkiä samaan. Että kyettäisiin selviytymään kohoavista maksuista ja elinkustannuksista, ettei omaa toimeentuloa heti riskeerattaisi.
Henkilökohtaisen talouden säästöt on otettava omasta elintasosta sellaisia toimia karsimalla, jotka eivät ole välttämättömiä toimeentulon kannalta. Etenkin, ellei hyvinä aikoina ole varauduttu huonompiin vaan eletty kädestä suuhun tai jopa velan varassa.
Arvi Pöyhönen
Suonenjoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
