Nuoret sanoivat jyrkästi eimuuntogeenisille kasveille

Maaseutunuorten ja päättäjien väittelyä veti Paula Viertola. Mukana olivat muun muassa kansanedustajat Markku Eestilä (kok.) ja Anne Kalmari (kesk.) sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Vain yksi käsi nousi puolustamaan muuntogeenisiä (gm-) kasveja, kun asiasta kysyttiin MTK:n maatalousalan ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestämässä konferenssissa.

MTK:n maaseutunuoret julistivat kuukausi sitten, että he haluavat tuottaa ruokaa, johon eivät kuulu muuntogeeniset kasvit. Opiskelijat olivat nuorten kanssa samaa mieltä.

Julkiseen väittelyyn osallistuneissa päättäjistä löytyi sekä vastustajia että kannattajia.

Kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) sanoi, että Suomi ei välttämättä saa gm-vapaudesta etuja maailman markkinoilla. Gm-vapaus voi kääntyä kovassa hintakilpailussa suomalaisia tuottajia vastaan.

Maatalousyrittäjä Timo Kaunisto puolusti geenimuuntelua yhtenä kasvinjalostuksen keinona. ”Koko jalostusmenetelmä sekoitetaan monesti Monsantoon, joka on kirosana minullekin.”

Maaseutunuorten puheenjohtaja Otto Saikkonen perusteli nuorten kantaa paremmilla tuottajahinnoilla.

Kaunisto kysyi, ovatko Suomen tuottajahinnat nyt hyvät, kun Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä kasveja. Saikkonen totesi, että ei, mutta vuonna 2030 gm-vapaus voisi taata paremmat hinnat suomalaistuottajille.

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) haluaisi Suomeen maakuntia, jotka olisivat gm-vapaita ja tuottaisivat maailmalle brändättyä laaturuokaa.

MTK oli koonnut Helsinkiin keskiviikoksi ja torstaiksi lähes 200 maatalousopiskelijaa maan eri ammattikorkeakouluista.

Maataloustukien maksun ikärajat ovat poistumassa politiikkauudistuksen myötä kokonaan.

MTK vastustaa ikärajojen poistoa. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila totesi, ettei vanhojen viljelijöiden osuus ole Suomessa koskaan ollut niin suuri kuin nyt. Hän epäili vanhenemisen vain jatkuvan, jos ikärajat poistuvat. Se taas toisi lisää näennäisviljelyä ja lisäisi aktiivisten viljelijöiden kustannuksia.

Kaunisto piti ikärajojen sijaan ongelmana vuokrapeltojen määrää. ”Puolet pelloista on vuokrapeltoja, eikä vuokramaiden kunnosta pidetä huolta.”

Kaunisto myös haluaisi kohdistaa tuet paremmin tuotantoon eikä ”hömppäheinään” (viherlannoitusnurmi, kesanto).

Myös Eestilä halusi lisää tukien kohdistamista tuotantoon, mutta haluaa antaa yrittämisen vapauden kaikenikäisille.

Kalmari totesi viljelijöiden olevan jo nyt keskimääräistä vanhempia jäädessään eläkkeelle, joten perustelu työurien pidentämiseksi ei käy ikärajojen poistolle.

Keskustelussa todettiin nuorilla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Päättäjät kannustivat nuoria ottamaan yhteyttä poliitikkoihin ja etujärjestöihin sekä liittymään itse puolueisiin ja järjestöihin.

Maaseutunuorten Heidi Siivonen totesi, että on hyvä keskustella maataloudesta myös sellaisten poliitikkojen kanssa, jotka eivät siitä mitään ymmärrä.

”Olen käynyt vasemmistoliittolaisten ja Oras Tynkkysen (vihr.) kanssa hyviä keskusteluja. Ei maatalouden asioista tiedetä, jos niistä ei kukaan kerro.”

Yleisöstä opiskelija Ville Korhonen kysyi, miten C-alueen maidon kansallisen tuen käy, jos tuotantorajoite ylittyy kiintiöiden poistuttua.

Kalmari pelkäsi, että huonosti käy, kun maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) ei neuvotellut säätelyjärjestelmää.

Kaunisto muistutti markkinalähtöisyydestä. ”Nuoret, älkää katsoko liikaa tukia.”

Eestilä totesi, että jos ongelmia tulee, ne ratkaistaan sitten.

Tuottajahintojen todettiin keskustelussa olevan huonot. Niiden parantamiseksi Siivonen vaati, että julkisissa hankinnoissa kaiken ruuan on täytettävä kotimaiselle tuotannolle säädetyt vaatimukset.

Kalmari totesi, että maailmanlaajuisesti eläinten hyvinvointi huononee, kun Suomessa ja Ruotsissa vaatimukset ovat niin kovat, että tuotanto siirtyy matalampien kustannusten maihin.

Kaunisto sanoi, että hintatilanne ratkeaa vain lainsäädännöllä, jolla puututaan keskittyneen kaupan asemaan.

AMK-opiskelijat olivat tyytyväisiä konferenssin antiin. Vaikka osa luennoista tuntuikin opiskelijoista hiukan tylsiltä, kiitosta saivat esityksistä vauhtiin lähteneet keskustelut ja ajankohtaiset aiheet. Luentoja oli muun muassa maatalouspolitiikasta, eläinsuojelulain uudistuksesta ja sukupolvenvaihdoksesta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tulleet Ville Korhonen, Mikko Istolahti ja Antti Mäki-Pollari sekä ammattikorkeakoulu Karelissa opiskelevat Jatta Paajanen, Elisa Ikonen ja Aino Berg pitivät tilaisuutta myös hyvänä paikkana tutustua muista kouluista tuleviin opiskelijoihin.

”Eri puolilla maata maatalous on erilaista. Täällä oppii siitä ja saa asioihin uusia näkökulmia”, opiskelijat totesivat.

”Tällainen konferenssi voisi olla useamminkin.”

TUURE KIVIRANTA

Avaa artikkelin PDF