Lukijalta: Kaupungistuminen kurjistaa suomalaisia vaikka toisin väitetään
"Pendelöijän puolisosta tulee yksinhuoltaja, joka käy työssä, hoitaa kodin, vie ja hakee lapset."
Työmatkat eivät ole palveluammatissa toimivalle tehokasta työaikaa, kirjoittaja muistuttaa. Kuva: Jarkko SirkiäMonet näkevät kaupungistumisen etenemisen luonnonlakina ja väittävät kaupunkien menestyvän heijastuvan koko maan hyvinvointiin. MT:n lukija Risto Moisio ottaa aiheeseen kantaa mielipidekirjoituksessaan.
"Kaupungistuminen on jo suurelta osin vienyt haja-asutusalueilta työikäisen väestön ja lähes kaikki palvelut kaupunkeihin tai ainakin kuntakeskuksiin. Jäljelle jäävät maatalousväestö, kestävyysvaje-eläkeläiset, muutamat kaupat ja kaljabaarit. Näin kaupungit kaventavat oleellisesti haja-asutusalueiden työllistämis- ja menestymismahdollisuuksia", Moisio kuvailee.
Hänen mielestään siirtyminen kaupunkeihin kurjistaa myös kaupunkilaisia.
"Yhä suuremman osan bruttokansantuotteesta odotetaan tulevan palveluista, jotka ovat matalapalkka-aloja. Ryntäys kaupunkeihin nostaa asuntojen ja vuokrien hintoja. Halvat vuokrat ovat utopiaa ilman asumistukea."
"Samalla maaseudulla asuntojen arvot putoavat rajusti. Kaupunkiasunnon ostajasta tulee asuntovelallinen. Näin muutto kaupunkeihin vaikeutuu. Kohtaanto-ongelma kasvaa."
Ministeri Anne Bernerin (kesk.) esittämä työssäkäyntialueiden laajentaminen ei ole yksinkertainen ratkaisu, kirjoittaja muistuttaa.
"Esimerkiksi Tampereen seudulta Helsinkiin pendelöijä on poissa kotoa noin puoli vuorokautta. Näin puolisosta tulee yksinhuoltaja, joka käy työssä, hoitaa kodin, vie ja hakee lapset päiväkodista, koulusta ja harrastuksista."
Matalat palkat eivät riitä kaupungin nouseviin kuluihin.
"Hyvin monet joutuvat kaavaillun perustulon tai perustilin varaan yrittäen haalia työtä sen päälle", Moisio arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat