Tutkimuksen karu havainto: Kuntaliitokset eivät ole olleet hyödyllisiä millään mittarilla
Suomessa on toteutettu edellisillä hallituskausilla suuri määrä kuntaliitoksia niin kutsutun PARAS-hankkeen ja sitä seuranneen kuntarakenneuudistuksen vuoksi.
Vaikka liitokset mahdollistaisivat kunnille paremmat edellytykset elinkeinopolitiikan harjoittamiselle, eivät kunnat ole tuoreen tutkimuksen mukaan pystyneet hyödyntämään liitosten tuomaa potentiaalia. Kuva: Paula LiesmäkiItä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kuntaliitoksilla ei ole ollut hyödyllisiä elinkeinovaikutuksia millään mittarilla mitattuna.
"Vaikka kunnan asukasluku kasvaa paperilla, tulokset osoittavat, ettei kuntarajojen poistaminen tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille, työpaikoille tai yrityksille", tutkimuksen tehnyt lainsäädäntötutkimuksen tutkija Niko Vartiainen sanoo tiedotteessa.
Suomessa on toteutettu edellisillä hallituskausilla suuri määrä kuntaliitoksia niin kutsutun PARAS-hankkeen ja sitä seuranneen kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Erityisesti vuosiin 2007–2013 ajoittunut PARAS-hanke tuotti paljon kuntien yhdistymisiä.
PARAS-hankkeen tavoitteena oli muun muassa elinvoimaisen kuntarakenteen muodostaminen. Vaikka liitokset mahdollistaisivat kunnille paremmat edellytykset elinkeinopolitiikan harjoittamiselle, eivät kunnat ole tuoreen tutkimuksen mukaan pystyneet hyödyntämään liitosten tuomaa potentiaalia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin PARAS-hankkeen aikana toteutettuja kuntaliitoksia elinkeinovaikutusten näkökulmasta ja selvitettiin, lisääkö kuntaliitos kunnan houkuttelevuutta asukkaiden, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten sijoittumispäätösten suhteen.
Elinkeinotoiminnan mittareina käytettiin asukasluvun, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten lukumäärän kehitystä.
Vartiaisen tutkimus on julkaistu Focus Localis -aikakauskirjassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
