Papanoiden dna paljastaa lepakoiden ruokalistan

Kuva: Jarkko Mäkineva/kuvaliiteri

Tutkijat keräsivät vuosina 2008–2010 Varsinais-Suomesta vesisiippojen papanoita. Niistä he eristivät laboratoriossa perimätiedon eli dna:n.

Menetelmä paljasti lepakoiden syöneen yli sataa eri hyönteislajia.

Papanoista löydettiin muun muassa viiden eri hyttyslajin jäämiä.

”Ehkäpä ensi kesän hittituote hyttysansaksi on lepakonpönttö”, tohtorikoulutettava Eero Vesterinen Turun yliopiston biologian laitokselta sanoo. Tutkimus on osa hänen väitöskirjatyötään.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Vesterisen sekä Thomas Lilleyn , Veronika Laineen ja Niklas Wahlbergin kirjoittamassa tieteellisessä artikkelissa.

Tutkitut lepakot olivat syöneet pääasiassa pieniä sääskiä, perhosia ja vesiperhosia. Ruuaksi oli joutunut myös lentokyvyttömiä hämähäkkejä. Niitä lepakot ovat Vesterisen arvelun mukaan napanneet kasvien pinnoilta, vedestä tai seitistä roikkumasta.

Vesterisen mukaan tutkimusmenetelmä sopii muillekin lepakkolajeille, linnuille ja jopa petohyönteisille. Dna-tutkimusta käytetään myös rikosten selvittelyssä.

Tutkimusryhmä jatkaa työtään lepakoiden ja muiden lajiryhmien parissa.

Vesterisen mielestä menetelmä on ihanteellinen eliöiden vuorovaikutussuhteiden tutkimukseen.

Petoeläinten jätöksiä tutkimalla on mahdollista saada paljon tietoa pedoista ja niiden saaliseläimistä, luonnonvaraisia eläimiä häiritsemättä.