Kenen syy, että kuluttajavieraantuu ruuan tuotannosta?
Jos kuluttaja on vieraantunut ruuan tuotannon arjesta, eikö se johdu maataloustoimittajista?
Sitä kysyi Syötäväksi kasvatetut -kirjan kirjoittaja Elina Lappalainen maataloustoimittajien yhdistyksen keskustelussa torstaina Helsingissä.
Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Tiina Taipale muistutti kuluttajan, kotieläinten hyvinvoinnin professori Anna Valros puolestaan yhteiskunnan vastuusta: ”Kaikki alkaa koulusta.”
Jotta kuluttaja voi kantaa vastuunsa, hän tarvitsee tietoa, Lappalainen ja Valros korostivat.
”Toimittajien pitäisi itse käydä enemmän maatiloilla ja ruokayrityksissä, olla kuluttajan silmä ja korva”, Lappalainen patisti.
Sitä hän itse tekikin kirjaansa varten. ”Raportoinnin sijasta toimittajat ovat ulkoistaneet ruuan tuotannosta kertomisen liiaksi viranomaisille ja aktivisteille.”
On kaikkien etu, että ketju on alusta loppuun läpinäkyvä”, Valros sanoi.
Hän patisti kertomaan eläinten arjesta sen enempää kaunistelematta kuin mustamaalaamatta.
”Jos kuluttaja ei hahmota arjen todellisuutta, hän ei ole valmis maksamaan siitä saati paremmasta.”
Käytännön Maamiehen päätoimittaja Pentti Törmä olisi toivonut Lappalaisen kirjaan yhtä lisänäkökulmaa: ”Pitäisi kertoa, mitä tuotantomenetelmien muuttaminen maksaa.”
Yle kutsui muutama vuosi sitten Valrosin katsomaan ensimmäisiä sikavideoita, kun niistä tehtiin ohjelma. Valrosin mukaan alun perin videot kertoivat enimmäkseen eläinten arjesta, mutta Yle valikoi niistä vain karmeimmat palat.
Valrosin mielestä se oli iso vahinko myös eläinten hyvinvoinnin kannalta: ”Se vei keskustelun pois siitä, millaisia tuotantotapoja oikeasti haluamme.”
Lappalainen arvioi, että maatalousjutut ovat vähentyneet yleislehdissä. Toimittajat ovat kaupungistuneet, ja viljelijät arastelevat haastatteluja, koska pelkäävät väärinkäsityksiä.
Lehdet vähentävät toimittajia. Maataloustoimittaja joutuu kirjoittamaan kaikesta muustakin, jopa enimmän aikaa, totesi Anneli Kallioniemi Satakunnan Kansasta.
Syvällisten juttujen tekoa rajoittaa myös tila: vakio on 2 500 merkkiä ja faktalaatikko, kinuamalla pieni kainalojuttu. Tässä jutussa on noin 3 000 merkkiä.
Suurin osa maataloustoimittajista ei kirjoita kuluttajille, vaan ammattilehtiin. Näkökulma on toinen.
”Jokainen on enemmän tai vähemmän sitoutunut, se pitää vain tunnistaa niin maatalouslehdissä kuin muussakin mediassa”, Landsbygdens Folkin Micke Godtfredsen sanoi.
Lappalainen toivoi pientä ravistelua myös viljelijöiden suuntaan. Erityisesti pitäisi kertoa kuluttajien toiveista.
”Viljelijäsidonnaisuus ei estä kirjoittamasta eläinten hyvinvoinnista, mutta teemme sen kannustavasti”, Godtfredsen vastasi.
Valros kertoi viisi vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta. Silloin lihantuottaja ei pitänyt asiakkaanaan niinkään kuluttajaa kuin teurastamoa.
Sen jälkeen tilanne on todennäköisesti muuttunut. Kuluttajatyö on isossa roolissa viljelijäjärjestöissä.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
