Kirkko haluaa hiilineutraaliksi

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopäästöistä on tarkoitus leikata vähintään 80 prosenttia ja hyvittää loput.

Vuonna 2019 kirkon päästöt olivat noin 215 tuhatta tonnia hiilidioksidia (ekv). Vuonna 2022 hiilijalanjälki oli kasvanut 240 tuhanteen tonniin.

”Tehtävää riittää. Vielä ei ole osoittaa edistystä”, kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta totesi kirkon ilmastoseminaarissa perjantaina Helsingissä.

Hiilijalanjäljen laskentakaan ei ole virheetöntä. Käytetyssä laskennassa esimerkiksi kasvanut sähkön hinta näyttäytyy lisääntyvinä päästöinä, vaikka kyse olisi fossiilittomasta sähköstä.

Lähivuosina kirkko laatii työkalut, joilla ilmastotavoitteen toteutumista seurataan.

Tavotteeseen pääsemiseksi seurakuntia tuetaan liittymään kirkon ympäristöjärjestelmään vuoteen 2025 mennessä.

Erillinen talotekniikan asiantuntija puolestaan edistää kiinteistöjen energiaremontteja kirkon omistamissa 8 000 rakennuksessa.

Kirkolla on myös 160 000 hehtaaria metsää. Ne ovat pääsääntöisesti talouskäytössä. Maankäyttöpäällikkö Harri Palo kertoo, että kirkko on myynyt osan metsistään valtiolle suojeluohjelmiin.

Kirkko saa hakkuutuloja vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Tulo ei ole suuri verrattuna esimerkiksi kirkollisveroon, 929 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja valtion tukeen, 119 miljoonaa euroa.

Palon mukaan osa pienistä seurakunnista on metsätuloista riippuvaisia.

Kirkon eläkerahasto tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä.

Seurakuntien metsien hiilivarannot on kartoitettu ja Luonnonvarakeskus laatinut suunnitelman nielujen kasvattamiseksi.

Noin 80 prosenttia seurakuntien metsistä sitoo puustoonsa noin 6 miljoonaa tonnia hiiltä. Nykyisillä hakkuumäärillä metsät pysyvät hiilinieluina, mutta hiilen sitoutumista voidaan parantaa metsänhoitotoimilla.

Professori ja johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta huomautti, että pitkitetty puunkierto kasvattaisi nieluja ja takaisi metsänomistajallekin isommat tulot.

Seuraavaksi seurakuntien metsistä kartoitetaan luontoarvot.

Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen Helsingin seurakuntayhtymästä kertoi, että alueen leirikeskuksissa lisätään kasvis- ja kalaruoan tarjoilua sekä torjutaan ruokahävikkiä. Kasvisruoasta nousi taannoin kohu, mutta Hienosen mielestä ihmisten on vain totuttava siihen, ettei lihaa ole joka aterialla tarjolla.

”Pulinat pois. Kotona voi sitten syödä mitä haluaa. On virheellinen käsitys, että Suomessa olisi aina syöty paljon lihaa. Miettikää esimerkiksi aikaa sata vuotta sitten”, Hienonen muotoili.

Työntekijöitä kannustetaan pitämään etäkokouksia ja liikkumaan vihreästi. Yleisöstä joku totesi, että matkakorvaukset kannustavat yhä henkilöauton käyttöön.

Vähäisellä käytöllä olevista kiinteistöistä luovutaan ja etsitään jäljelle jääville rakennuksille lisäkäyttöä.