Sähköaita suojaa susiltamutta rajoittaa elämistä
Piesalan tilalla on yksi Suomen suurimpia lammaskatraita. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tilalle viisi kilometriä pedoilta suojaavaa sähköaitaa. Ennen sen pystyttämistä sudet ehtivät tappaa koiran, 21 lammasta ja hanhia. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoPETÄJÄVESI (MT)
Ennen sähköaidan pystyttämistä susi tai sudet ennättivät tappaa Piesalan tilan parhaan paimenkoiran, 21 lammasta ja hanhia ”vaikka kuinka paljon”. Valtio maksoi tapetuista eläimistä kohtuullisen korvauksen, mutta korvausta piti odottaa todella kauan.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa aitaa pystytettiin tilalle noin viisi kilometriä. Sillä aidattiin piha ja ympäriltä 13 hehtaaria lammaslaidunta. Tien toisella puolella terästettiin sähköllä 5,5 hehtaarin laidunlohkon ympäröimä puuaita. Lisäksi sähköistettiin 55 hehtaarin niemen rajaama puuaita.
Pihaa ympäröivä aita on kytketty sähköverkkoon. Kauempana olevat sähköaidat toimivat akuilla. Kesäisin akut ladataan aurinkokeräimillä.
”Viranomaisten puolelta asia hoitui kätevästi, susiaitatarpeet tulivat äkkiä”, Eeva ja Lasse Piesala sanovat. Heidän mielestään ei kuitenkaan paljon auta, että aitatarpeet ovat lavalla pihassa.
Lasse Piesalan mielestä susiaidan pystytys pitäisi antaa ammattilaisten tehtäväksi. Parin miehen kouliintunut porukka koneineen voisi tehdä aitaa 2–3 kilometriä päivässä.
Talkooväen saatavuus ja ammattitaito eivät riitä ainakaan suurten laidunten aitaamisiin.
Isännän mielestä aita on tehtävä konevoimin. Aidan paikalta maa ja ojat on tasoitettava. Ojiin on laitettava niin pienet rumpuputket, ettei susi niistä läpi mahdu.
Piesalan kokemuksen mukaan susi ei hyppää aidan yli. Läpikään se ei yritä toista kertaa, jos on kerran nokilleen sähköiskun saanut.
”Tarkkailun ja huollon kannalta aita pitää tehdä teiden varsille”, Piesala tähdentää. Isoilla tiloilla Lohkokohtainen aitaaminen on toivotonta, viisainta on aidata koko tila tai kylä, jos aitaamaan aletaan.
Piesalan susiaita tarkastetaan vähintään kahdesti viikossa.
Kahdelta renkipojalta kuluu kaksi viikkoa kesässä aidan alusen niittoon. Jotta virta kulkee langoissa, maakosketusta ei saa olla. Heinikko on pidettävät erossa langoista niittämällä tai kemikaaleilla.
”Heinän seassa langat ruostuisivat kahdessa vuodessa käyttökelvottomiksi”, Piesala arvioi.
Lasse Piesala laskee, että tilalla tehdään vähintään 5 000 euron edestä susitaksvärkkiä joka vuosi. Hän tarkoittaa aidan kunnossapidosta ja kaikesta muusta susien torjunnasta johtuvaa ylimääräistä työtä ja kustannuksia.
”Jokaiselta helsinkiläiseltä voitaisiin periä 2 000–3 000 euroa vuodessa. Meille tämä maksaa oikeasti sen verran”, Piesala laskee.
Piesalan tilalla on yksi Suomen suurimpia lammaskatraita. Talonväki pitää lampaita välillä toisella tilalla Viitasaarella 120 kilometrin päässä, missä ei ole toistaiseksi ollut susiongelmaa. Jos sinne pitää rakentaa susiaita, sitä tarvitaan 30 kilometriä.
Emäntä kokee elävänsä keskitysleirissä, sähköaidan sisällä. Enää hän ei voi kipaista sieneen tuttuun niemeen. Eivätkä voi seudun mökkiläisetkään.
”Susiaidat eivät ratkaise ongelmaa. Hallintoviranomaisten pitäisi päättää, ollaanko täällä lampaita vai susia varten”, Eeva Piesala sanoo.
Päätöksiä hän odottaa pikaisesti, viivyttelemällä soppa senkuin sakenee.
Lampaiden otto yöksi sisätiloihin on Piesalan mielestä kuolleena syntynyt ajatus, ainakin suuremmissa katraissa. Lampaat syövät aktiivisesti öisin, kuumina päivinä ne lepäävät varjossa.
Susi-iskun jälkeen lampaat olivat niin vauhkoja, ettei niiden paimennus koirankaan avulla kunnolla onnistunut.
Talonväen mielestä suden puremaa lammasta on turha yrittää hoitaa. Ensimmäisen susi-iskun jälkeen musta uuhi kuoli käsiin, vaikka siinä ei näkynyt vammoja päälle päin. Susi oli puraissut uuhta kerran kaulasta ja jatkanut seuraavien kimppuun.
Puuaidalla ympäröidyllä laitumella kävi joku peto viime kesänä. Lampaat pakenivat pihaan, mutta kaikki olivat tallella. Laitumen keskellä olevasta lammikosta hävisi samana yönä viisi kuudesta lentokyvyttömästä joutsenen poikasesta.
REIJO VESTERINEN
Susiaidat eivät ratkaise
ongelmaa. Hallinto-
viranomaisten
pitäisi päättää,
ollaanko täällä
lampaita vai susia varten.«
Eeva Piesala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
