EU voi luopua uusiutuvan energian tavoitteesta
Euroopan unioni voi olla luopumassa sitovasta uusiutuvan energian tavoitteesta.
EU-komissio julkistaa tammikuun lopulla oman näkemyksensä tulevasta energiapolitiikasta ja päästötavoitteista vuodelle 2030.
Ennakkotietojen mukaan komissio ajaisi 40 prosentin vähennystä unionin hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat saisivat kuitenkin nykyistä enemmän liikkumavaraa päättää keinoista, joilla tavoitteeseen päästään.
Nykyisistä, vuoteen 2020 saakka ulottuvista päästötavoitteista sovittiin vuonna 2007. Jäsenmaita sitovat tavoitteet lähtevät siitä, että kasvihuonepäästöjä vähennetään 20 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus nousee 20 prosenttiin energiankulutuksesta. Energiatehokkuuden pitäisi niinikään parantua 20 prosentilla.
Päästövähennysten osalta EU-maat ovat saavuttamassa tavoitteet. Uusiutuvan energian osalta jäsenmaiden tilanne vaihtelee. Esimerkiksi Belgialla, Britannialla ja Puolalla on ollut vaikeuksia lisätä uusiutuvan energian tuotantoa riittävän nopeasti.
Uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat viime aikoina saaneet osakseen kovaa arvostelua. Vuoteen 2020 mennessä tukiaisiin arvioidaan palavan EU-maissa kaikkiaan noin 300 miljardia euroa.
”Euroopassa on tällä hetkellä yli kolme sataa eri uusiutuvan energian tukijärjestelmää. Päällekkäiset tuet syövät toistensa tehoa ja nostavat sähkön hintaa”, energiayhtiö Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen sanoo.
Sähkön tukkuhinta on Hyvärisen mukaan laskenut jo pitkään. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat kasvaneet kovaa vauhtia.
”Sähkö on tuottajan kannalta liian halpaa, jotta se kannustaisi investointeihin. Loppukuluttajalle se on taas liian kallista.”
Tilastojen mukaan sähkön tuottajahinta on EU-maissa ja Yhdysvalloissa lähes samalla tasolla. Verojen ja maksujen takia Euroopan teollisuus kuitenkin maksaa sähköstään jopa puolet enemmän.
Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman tuet ovat johtaneet siihen, että kulutuspiikkejä tasaaville kaasu- ja hiilivoimaloille on alettu kehitellä omia tukijärjestelmiä. Britanniassa hallitus taas on tehnyt päätöksen ydinsähkölle maksettavasta takuuhinnasta.
”Eurooppalainen energiapolitiikka on surkea tarina. Lähdettiin siitä, ettei energiantuotantoa tuettu lainkaan ja nyt tuetaan kaikkia energiamuotoja”, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) muistutti Brysselissä joulun alla.
Marraskuussa komissio julkisti uudet ohjeet uusiutuvan energian tuista. Niiden mukaan tukiaisista pitäisi asteittain päästä eroon, kun teknologia kypsyy ja kustannukset laskevat. Komission virkamiehet tutkivat myös, ovatko Britannian ydinvoiman tukipaketti ja Saksan teollisuuden saamat verohelpotukset EU-sääntöjen mukaisia.
Vapaavuoren mukaan Suomi kannattaa mallia, jossa EU-tasolla sovittaisiin vain päästövähennyksistä ja uusiutuvan energian lisääminen jäisi vapaaehtoiseksi.
Komissiolta odotetaan ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä myös jonkinlaista kannanottoa energiaksi käytettävän biomassan kestävyyskriteereistä. Suomessa niihin on suhtauduttu epäluuloisesti.
”Olisi erittäin vaikea tilanne, jos osa biomassasta jäisi uusiutuvan tavoitteen ulkopuolelle.”
Ministeri kuitenkin arvioi, että jonkinlaiset kestävyyskriteerit biomassalle tulevat ennemmin tai myöhemmin.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
