Kalterit pysäyttävät norpan – uudella rysällä voi kalastaa myös verkkokalastusrajoitusaikaan
Saimaalla on kehitetty norppaturvallinen rysä ammattikalastajien käyttöön. Seuraavaksi kehitteille tulee ehkä jokamiehen pienrysä.
Rantasalmelainen ammattikalastaja Markku Kettunen on ollut mukana kehittämässä saimaannorpille turvallista rysää. Kuva: Metsähallitus/Saara LaviAmmattikalastajille on kehitetty saimaannorpalle turvallinen rysä. Se soveltuu hyvin kuhan ja ahvenen pyyntiin, mutta ei muikulle.
Uusi rysämalli on päältä katettu pohjarysä, joka on varustettu estokaltereilla. Norpan kulku rysän kalapesään on estetty kokonaan.
"Nyt meillä alkaa olla suhteellisen toimiva malli. Ensi kesäksi sitä jalostetaan vielä koekalastukseen", kertoo hanketta koordinoinut Mikko Jokela Saimaan Safarit Oy:sta.
Norppaystävällisiä rysämalleja ovat valmistaneet ammattikalastajat itse. Rysävalmistajatkin ovat kiinnostuneita niitä valmistamaan, kun malli saadaan hiottua kuntoon, Jokela kertoo.
Mallilla saa tehokkaammin kalaa kuin aiemmin kokeilluilla malleilla. Se vähentääkin verkkokalastuksen tarvetta ja riskiä, että saimaannorpat kuolevat verkkoihin.
Kehitteillä olevat rysät parantavat kalan toimitusvarmuutta verkkokalastusrajoitusten aikana.
15.4.–30.6. verkkojen käyttö on kielletty myös ammattikalastajilta. Aiemmin kielto koski myös rysäkalastusta. Keväällä lakiin tuli lisäys, jossa päältä suljetuilla rysillä kalastaminen sallitaan, jos pyydykset on varustettu estokaltereilla.
Rysää kehittämässä ollut rantasalmelainen ammattikalastaja Markku Kettunen uskoo, että hyvät kokemukset pohjarysistä lisäävät ammattimaista rysäkalastusta norppavesillä.
"Verkkokalastus on aikaa vievää puuhaa, ja soveltuu parhaiten kylmän veden aikaan. Rysät kalastavat ympäri vuorokauden ja kala säilyy niissä hyvänä useamman päivän. Saaliin kokeminen rysästä on verkkokalastusta nopeampaa, jolloin aikaa jää saaliin käsittelyyn ja jatkojalostukseen", Kettunen sanoo tiedotteessa.
Norppaturvallisen rysän kehitystyö lähti Saimaalla käyntiin ammattikalastajien aloitteesta vuonna 2010 ja jatkuu Saimaannorppa-LIFE-hankkeessa. Työryhmässä on ollut viranomaisia, tutkijoita, suojeluväkeä ja ammattikalastajia.
Ensin kokeiltiin ruotsalaista valmisrysää estokaltereilla. Ammattikalastajat eivät olleet siihen tyytyväisiä. Kalastajat ovat suunnitelleet ja valmistaneet itse uusia malleja.
Rysää on kokeiltu koekalastuksissa ja seurattu vedenalaiskameroilla Saimaalla. "Vedenalaiskameroilla on nähty, miten kalat ja norpat käyttäytyvät rysässä", Jokela kertoo.
Koekalastuksissa on todettu, että norpan kulun estävät kalterit voidaan sijoittaa niin, että ne eivät vähennä kuha- ja ahvensaalista. "Parvikala muikku on arka menemään kaltereiden läpi", Jokela kertoo.
Rysän potkujen kattaminen taas parantaa saalista, vaikka kattoon jätetään aukot, joista norppa pääsee kulkemaan.
Ammattikalastajien rysän jälkeen seuraava kehittämiskohde voisi olla ns. jokamiehen norppaturvallinen pienrysä. Sillä voisi korvata vapaa-ajankalastajien verkkopyyntiä.
Vapaa-ajankalastajille on tarjolla katiska, jossa nielurajoitin estää kuutin hukkumisen pyydykseen.
Jokelan mukaan katiska on tehoton esimerkiksi kuhan kalastukseen. "Isompi pyydys on tarkoitus kehitellä myöhemmin."
Saimaannorppa-LIFE -hanke edistää saimaannorpan suojelua. Hanketta vetää Metsähallituksen luontopalvelut ja kumppaneita ovat Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö sekä Turun yliopisto.
Ympäristöjärjestöjen mukaan uhanalaisen lajin kantaa elvytetään parhaiten estämällä saimaannorppien kuolemat kalaverkkoihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
