Suurilla puolueilla lähes täydet listat aluevaaleihin – alueelliset erot ehdokkaiden määrässä suuria

Suuret puolueet ja vasemmistopuolueet keräsivät aluevaaleihin pitkät listat. Kuva: Timo Filpus

Sosialidemokraattisella puolueella on eniten tammikuun aluevaaleihin ilmoittautuneita ehdokkaita. Yhteensä SDP:n ehdokkaita on runsaat 1 600. Puolueella on täysi lista 15:ssä yhteensä 21 hyvinvointialueesta.

Täpärästi toiseksi ehdokasmäärissä jäi kokoomus, jolla on kuitenkin vaaliliittojensa ansiosta täydet listat kaikilla alueilla. Kokoomus on solminut useissa maakunnissa vaaliliittoja RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.

Kolmanneksi ehdokasmäärissä ylsi perussuomalaiset runsaalla 1 550 ehdokkaalla. Keskustalla ehdokkaita oli hieman alle 1 500.

Yli tuhanteen ehdokkaaseen ylsivät myös vasemmistoliitto ja vihreät. Kristillisdemokraatit keräsivät ehdokkaita noin 940, Liike Nyt sekä RKP runsaat 300.

Aluevaalien ehdokasasettelu päättyi tiistaina. Ehdokkaiden lukumäärät perustuvat puolueiden omiin tietoihin. Virallisesti ehdokaslistat vahvistetaan jouluaatonaattona 23.12.

Aluevaalien vaalipäivä on 23.1.2022.

Kuntavaaleihin verrattuna ehdokashankinnan suurin voittaja on SDP. Alkukesän kuntavaaleissa puolue haali vasta neljänneksi eniten ehdokkaita. Suurin häviäjä on puolestaan neljänneksi valahtanut keskusta, jolla oli kuntavaaleissa selkeästi eniten ehdokkaita.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan ehdokashankinnan tulokset ovat odotusten mukaiset. Neljällä suurella puolueella listat ovat lähes täydet, ja erot ehdokasmäärien välillä ovat pieniä.

"Eroja voi selittää myös vaaleihin varatun budjetin koko", Pekola-Sjöblom arvioi.

"Vasemmistopuolueiden korkeassa ehdokasmäärässä voi näkyä myös se, että sosiaali- ja terveysasiat ovat perinteisesti näitä puolueita lähellä."

Ensimmäistä kertaa järjestettävissä aluevaaleissa ehdokasasettelun tärkeyttä voidaan vain arvioida. Kuntavaaleissa ehdokkaiden mahdollisimman suuren määrän on uskottu johtavan parempaan vaalitulokseen, sillä ihmisten uskotaan äänestävän tuttua.

"Aluevaalithan asettuvat nyt tähän kuntavaalien ja eduskuntavaalien väliin. Ehdokasasettelu on hirveän merkityksellinen. Valtakunnallisten lukujen lisäksi eri alueiden listat ovat tärkeitä", Pekola-Sjöblom sanoo.

"Erot alueiden ehdokasmäärien välillä ovat suuria. Koko maassa ehdokkaita on noin seitsemän jokaista valtuustopaikkaa kohden, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomessa yhtä paikkaa kohden on yhdeksän ehdokasta."

Pekola-Sjöblom muistuttaa, että ehdokasmäärien lisäksi tärkeää on, keitä listoilla on.

"Ymmärrän hyvin, että puolueet ovat halunneet varsinkin näihin ensimmäisiin vaaleihin mukaan paljon kansanedustajia. Kun he ovat ehdolla tällaisissa vaaleissa, niin he poikkeuksetta kyllä menevät läpi ja ovat usein ääniharavia."

Itse päätöksenteon kannalta kansanedustajien korkea määrä aluevaltuustoissa ei kuitenkaan välttämättä olisi hyvä asia. Iso osa istuvista kansanedustajista on nyt jo kotikuntansa valtuutettu ja usein myös muissa vastuutehtävissä.

Kysymyksiä tulee paitsi ajankäytöstä myös jääviydestä päätöksentekoon.

"Mutta nämä asiat ovat äänestäjien päätettävissä, ja niistä on sen jälkeen pulinat pois."

Pekola-Sjöblom teki syyskuussa laskelman siitä, miltä aluevaalien tulokset näyttäisivät kevään kuntavaalien pohjalta. Arviossa kokoomus olisi alueiden suurin puolue noin prosenttiyksikön erolla keskustaan. Kolmantena olisi SDP ja neljäntenä perussuomalaiset.

Ainakaan ehdokasmäärien mukaan arvioita ei hänen mukaansa ole tarvetta muuttaa.

"Vaalitulokseen vaikuttaa pelkkien ehdokaslistojen lisäksi esimerkiksi äänestysaktiivisuus ja se, miten innokkaasti alueiden pienet kunnat äänestävät. Kuntavaaleissa on aiemmin huomattu, että isompaan kuntaan liittyneiden pikkukuntien asukkaat ovat äänestäneet ahkerammin ja pienet kunnat ovat saanet kokoaan enemmän edustusta", Pekola-Sjöblom sanoo.

Myös kokonaisäänestysprosentti voi vaikuttaa äänitulokseen. Pekola-Sjöblom ei usko, että yli 50 prosenttiin päästään, mutta jos äänestysaktiivisuus jää tätäkin alemmaksi, se hyödyttää puolueita, joilla on vankin kannattajapohja.

"Tällaisia puolueita ovat esimerkiksi kokoomus ja keskusta sekä joillain alueilla RKP."