EU-maiden autokanta sähköistyy vauhdilla – Direktiivi estää yksittäisten jäsenmaiden bensa- ja dieselautojen kieltämisen kokonaan
EU:n sisämarkkinasäännöt estävät, että polttomoottoriautoista luovuttaisiin yksittäisissä jäsenmaissa. Sitä varten tulisi hakea poikkeuslupa.
EU pyrkii tekemään Euroopasta hiilineutraalin vuoteen 2050 mennessä. Liikenteessä siihen tähdätään sähkö-, vety- sekä maa- ja biokaasuautoilla. Bensa- ja dieselautoista luopumiseen kannustetaan tiukkenevilla päästövähennystavoitteilla. Kuva: Jukka PasonenSähköautojen murros EU:ssa on alkanut ja kiihtyy lähivuosien aikana.
Muun muassa Ruotsi ja Tanska ovat kertoneet polttomoottoriautojen myynnin lopettamisesta ja siirtymisestä kokonaan sähköisiin autoihin. Suunnitelma on, että uusien bensa- ja dieselkäyttöisten autojen myynti kiellettäisiin näissä maissa jo vuonna 2030.
MT kysyi, kuinka tietyistä autotyypeistä voitaisiin luopua kansallisesti EU:n sisällä.
EU:ssa on käytössä tyyppihyväksyntädirektiivi, jolla jäsenmaiden viranomaiset myöntävät ajoneuvoille ja niiden komponenteille luvan toimia EU:n sisämarkkinoilla.
Jos jotkin unionin jäsenmaat haluaisivat kieltää bensa- ja dieselautot, Euroopan komission täytyisi tehdä ehdotus EU-lainsäädännön muuttamiseksi.
Ehdotus olisi sen jälkeen hyväksyttävä EU-neuvostossa ja parlamentissa.
”Jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä voi hakea poikkeusta ajoneuvojen kieltämiseen, koska tyyppihyväksyntälainsäännössä ei ole menettelyä tällaisten poikkeusten hakemiselle”, Suomen pysyvän EU-edustuston erityisasiantuntija Erik Asplund sanoo.
Suomen EU-edustustossa ei ole toistaiseksi kuultu aloitteista EU-lainsäädännön muokkaamiseksi.
”Paikallisia rajoituksia voidaan jo nyt asettaa esimerkiksi ilmanlaadun vuoksi. Mutta jos koko maahan halutaan kielto tietynlaisille autoille, vaaditaan EU-lainsäädännön muuttamista.”
Päästöjen raja-arvojen kiristämisellä voidaan saada aikaan samankaltainen vaikutus kuin kiellolla. Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n mukaan henkilö- ja pakettiautot tuottavat 15 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä.
Siirtymistä sähköön nopeutetaan EU:ssa kunnianhimoisilla päästötavoitteilla: sähkön tuotanto unionissa pitäisi yli kaksinkertaistaa, jotta päästöt voidaan nollata 2050 mennessä. Sähköä suunnattaisiin erityisesti liikenteeseen ja autoihin.
Loppuvuodesta EU:ssa päästiin sopuun autojen päästörajoista. Uusien autojen hiilidioksidipäästöjä olisi leikattava jäsenmaissa 37,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
”On tärkeä huolehtia, että EU asettaa markkinoille ehtoja. Mikäli liikennejärjestelmän halutaan irtautuvan hiilestä, pitää fossiilista polttoaineita käyttävistä autoista tulevina vuosikymmeninä luopua ja siirtyä vähäpäästöisiin autoihin. Tämä näkyy jo nyt myös eri maiden sekä autoteollisuuden toiminnassa”, Euroopan parlamentin suomalaisjäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo.
Kumpula-Natrin mukaan riskinä on, että Suomi jää sähköautobuumissa takamatkalle, kuten tuulivoiman tapauksessa. Suomen automarkkinat eivät ole muusta Euroopasta irti, hän muistuttaa.
”Haluaisin nähdä, että Suomi hyppäisi edelläkävijän rooliin. Sen lisäksi että Suomen vanhaa autokantaa saataisiin vähitellen korvattua uusilla, vähäpäästöisillä malleilla, saadaan Suomeen toivottavasti vielä työpaikkoja kotimaassa kehitetyillä tai valmistetuilla tuotteilla. Akkuteollisuutta kannattaisi rakentaa länsirannikolle.”
EU haluaa ohjata tulevaisuudessa myös julkisia ajoneuvohankintoja. Komissio ehdottaa, että Suomessa julkisista ajoneuvohankinnoista 35 prosenttia tulisi olla puhtaita ajoneuvoja 2030 mennessä. Puhtaiksi ajoneuvoiksi laskettaisiin muun muassa sähkö-, vety- ja maakaasu-autot.
Sähköautoilun kompastuskiveksi on toistaiseksi muodostunut sopivan latausverkon puute ja korkea hinta.
”Markkinat muuttuvat ja odotamme sähköauton hinnan olevan saman kuin polttomoottoriauton jo kymmenen vuoden sisään. Sähköautot yleistyvät vasta, kun niitä on enemmän markkinoilla edullisempaan hintaan”, Kumpula-Natri toteaa.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan yli kymmenen parkkipaikan rakennuksissa tulee jatkossa olla paikka sähköautojen lataamiselle. Myös yli 20 parkkipaikan ei-asuinkiinteistöissä tulee olla latauspisteet.
”Tämä mahdollistaa sen, että latausinfraa saadaan rakennettua mahdollisimman edullisesti. Kalliimpia pikalatauspisteitä tulee kauppojen ja huoltoasemien yhteyteen: näin saa houkuteltua asiakkaita, joilla on satojen kilometrin päivämatka eikä yö- tai päivälataus riitä”, Kumpula-Natri summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
