Poro-ongelma herätti kansanedustajat – porot tarhaan eteläisissä paliskunnissa?
SDP:n Tytti Tuppurainen vaatii päivitystä poronhoitolakiin. Vanhan paimentolaiselinkeinon laajeneminen kaupunkialueille aiheuttaa ristiriitoja.
Etenkin Koillismaalta on tullut kansanedustajille palautetta porojen aiheuttamista vahingoista pihoilla, puutarhoissa ja pelloilla. Kuva: Jaana KankaanpääPorojen aiheuttamat ongelmat kuumentavat tunteita etenkin Koillismaalla. Ongelmia seuraa, kun poronhoitoalueet ovat entistä lähempänä tiivistä asutusta ja porot hakeutuvat pelloille ja pihoille.
Porot aiheuttavat vahinkoa viljelyksille myös muualla poronhoitoalueen eteläosissa.
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) vaatii, että hallitus suhtautuu ongelmaan vakavasti ja ottaa koko poronhoitolain tarkasteluun.
"Poronhoitolaki on päivitettävä tähän päivään", Tuppurainen edellyttää.
Oululaisedustajan mukaan vanhan paimentolaiselinkeinon laajeneminen kaupunkimaisille alueille aiheuttaa ristiriitoja. Hän kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja Koillismaalta, jossa asukkaat ovat tuskastuneet siihen, että porot tulevat pihoille ja puutarhoihin.
Tuppurainen pitää tärkeänä, että ihmisten kokemukset otetaan vakavasti. Hänen mukaansa pitäisi selvittää, voisiko kaupunkimaisilla alueilla, kuten Oulussa, Pudasjärvellä ja Kuusamossa, porojen tarhauksella saavuttaa hyötyjä. Hän selvityttäisi myös ympärivuotisen tarhauksen mahdollisuuden.
"On myös huolehdittava siitä, etteivät poromäärät kuormita luonnonympäristön kestokykyä ja aiheuta vahinkoa herkälle luonnolle", hän toteaa.
Jäkäliköt ovat ehtyneet monin paikoin Lapissa. Tuppuraisen mukaan pitäisi selvittää, voisiko pohjoisten paliskuntien rakennetta muuttamalla parantaa ympäristön tilaa.
"Tietyillä alueilla poromäärät ovat liian suuria", Tuppurainen sanoo.
Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää otti Koillismaan ja Kainuun porovahingot esille MT:n vieraskolumnissaan keskiviikkona.
Halmeenpään mukaan ongelma ei ole poronhoitolaissa. Se kieltää porojen laidunnuksen viljelyksillä ja vahinkojen aiheuttamisen metsänuudistusaloilla yksiselitteisesti.
"Vaikuttaa siltä, ettei suurin ongelma ole laissa, vaan sen tulkinnassa, täytäntöönpanossa tai valvonnassa", Halmeenpää kirjoittaa.
Porovahingoista kärsivillä kansalaisilla on haluja siirtää poronhoitoalueen rajaa pohjoisemmaksi. Halmeenpää perää poronhoitajilta ryhtiliikettä, etteivät porot jatkossa laidunna asukkaiden pihoilla ja pelloilla.
"Laitumien pirstoutuminen koko poronhoitoalueella on yksi luontaiselinkeinoa vakavasti haittaava ongelma. Tämä on varmasti osasyy porojen liikuskeluun sielläkin, minne ne eivät kuulu", kalajokelaisedustaja pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
