Kiky-sopimus maksaa kunnille kymmeniä miljoonia euroja

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina varoittaa lataamasta lisää vastuita kunnille. Kuva: Kari Salonen

Hallituksen kätilöimä kilpailukykysopimus maksaa kunnille 90 miljoonaa euroa suoraan, ja 170 miljoonaa euroa, jos otetaan huomioon valtionosuuksien alentaminen.

Kunnat hyötyvät siitä, että työnantajamaksut alenevat, lomarahoja leikataan ja työaika pitenee.

Lasku sen sijaan lankeaa siitä, että kun palkkasumma laskee, myös palveluiden tuottamiskustannuksiin sidotut valtionosuudet alenevat. Korvaukset alenevat 78 miljoonaa euroa.

Yleisesti ottaen kunnat hoitivat taloutensa vuonna 2016 paremmin kuin vuonna 2015. Alle 2000 asukkaan kunnat ovat menneet huonompaan suuntaan. Mutta joka kuntakoossa on paremmin ja huonommin pärjääviä kuntia, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo. Hän esitteli keskiviikkona Tilastokeskuksen keräämiä kuntien tilinpäätöksiä vuodelta 2016.

Kuntien menot kasvoivat keskimäärin 1,3 prosenttia ja verotulot 1,4 prosenttia. Lainakantakin kasvoi maltillisesti, 3,4 prosenttia. Se kasvaa kuitenkin koko ajan ja on nyt 2930 euroa asukasta kohti. Laina ei ole kuitenkaan syömävelkaa, vaan käytetty investointeihin, Koskinen huomauttaa.

Kuntien tilikauden tulos vahvistui 450 miljoonalla eurolla 620 miljoonaan euroon.

Negatiivisen tuloksen teki 111 kuntaa manner-Suomen 297 kunnasta, mikä on hiukan enemmän kuin parina edeltävänä vuonna mutta puolet vuoden 2012 määrästä. Kriisikuntia tuli yksi lisää, ja niitä on nyt yhteensä toistakymmentä. Nimiä ei kerrota.

Koskisen mukaan kunnat ovat toimineet vastuullisesti, sopeuttaneet toimintaansa ja investoineet maltillisesti. On nostettu tulo- ja kiinteistöveroja ja sote-asiakasmaksuja, säästetty sijaisista, lomautettu ja irtisanottu. Henkilöstökuluja supistettiin 357 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron tulot kasvoivat 4,1 prosenttia ja kunnallisveron 2,0, ja yhteisöveron laski 6,3 prosenttia. Valtionosuudet nousivat 7 prosenttia. Kokonaisuutena kuntien vuosikate vahvistui. Tuloveroaan korotti 45 kuntaa.

Koskinen uskoo, että kuntien menomaltti säilyy myös maakunta- ja sote-uudistuksen alkaessa 2019. Siksi hänestä oli hyvä, että kunnille kaavailtua verokattoa ei tule.

Toisaalta menokehityksen arviointi on vaikeaa.

"Mutta kuntien talous on niin hauras, ettei se kestä enää yhtään lisävelvoitteita valtiolta", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa. Hän varoittaa valtiota sälyttämästä siirtymäajan kustannuksia kuntien niskaan. Ennen suurta myrskyä tarvitaan väliaikaishallinto, tietoteknisiä muutoksia, työryhmiä ynnä muita, joilla tehtäviä siirretään kunnilta valtille eli maakunnille vuodeksi 2019.

"Tätä kaikkea ei voi kaataa kuntien niskaan. Kysymys on kymmenistä miljoonista euroista.