Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvitarjoavat vaihtoehtoa metropolille
Yleensä Lahdessa soittavat Antero Manninen ja Anu Silvasti musisoivat tällä kertaa harmaan Fergusoninsa ääressä pihallaan Pukkilassa. Markus Manner Kuva: Viestilehtien arkistoPukkila (MT)
Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila haluavat tarjota maaseutumaisia vaihtoehtoja asumiselle.
”Kaikkien ei tarvitse tunkea asumaan radanvarteen päällekkäin, vaikka sellainen näkemys nykyisessä virallisessa yhdyskuntapolitiikassa vallitsee”, pääkaupungin vaihtoehdoksi ilmoittautuneiden kolmen Itä-Uudenmaan kunnan hallitukset julistivat Pukkilassa Anu Silvastin ja Antero Mannisen kotona.
Kuntien mielestä maalla täytyy saada asua ja sinne on voitava rakentaa.
Kaikilla kunnilla on kymmeniä tontteja myynnissä sekä myös vanhoja asuntoja. Ne mainostavat väljyyttä ja maaseutuasumista kohtalaisen halvalla ja melko lähellä pääkaupunkia.
Rakentaminen ja uudet asukkaat ovat maaseudun uusiutumiselle välttämättömiä. Ilman rakentamista maaseutu ei pysy hengissä, Pukkilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki (kesk.) sanoi.
Myrskylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Korhonen (kd.) kertoi, että kunnalla on myynnissä järven rannalta maalämpö- ja aurinkokeräintontteja 20 000 euron hintaan.
Lapinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla Onnila (kesk.) kertoi saatavilla olevan kaukolämpöön liitettäviä joenvarsitontteja neljän euron neliöhinnalla.
Pukkilan kunnanhallituksen elinvoimajaoston puheenjohtajan Juha Maunon (kesk.) mukaan väliportaan viranomaisten otteet tulkittaessa maalle rakentamisen ehtoja alkavat mennä tulkintavallasta jo mielivallan puolelle.
”Viranomaiset suosivat kaavoituksessa ja yhdyskuntarakenteessa tiiviitä kerrostaloja asemien vieressä.”
”Kaavaehdotukset alkavat muistuttaa Neuvostoliittoa, jossa kylien päälle vedettiin ruksit ja sillä päätettiin, ettei niillä ole tulevaisuutta.”
Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi eivät ole kaupunkeja vastaan, mutta tarjoavat maaseutuasumiselle mahdollisuuden, kunnat toteavat julistuksessaan.
Sinfonia-Lahden muusikkona ja Lahdessa musiikin lehtorina toimivat Manninen ja Silvasti ostivat 11 vuotta sitten Pukkilasta 1930-luvulla rakennetun hirsitalon läheltä keskustaajamaa ja ovat erittäin tyytyväisiä ratkaisuunsa.
Pukkilan kulttuuriin Manninen ja Silvasti tuovat konserteillaan oivan lisän. Esimerkiksi kuntien julistustilaisuus alkoi Toivo Kuulan Kehtolaululla, Silvasti soitti pianoa ja Manninen kontrabassoa.
Lahteen on 45 kilometrin työmatka, joka sujuu autolla kohtalaisen nopeasti. Auton hiilipäästöjä korvaa talon puulämmitys. Manninen tekee työmatkan välillä pyörällä ja muutaman kerran myös juosten.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jukka Heinonen kertoi, että kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti riippuvat lähinnä kulutuksen määrästä eivätkä asuinalueesta.
Kaupunkien keskustassa asuvien päästöt ovat korkeammat kuin maaseudulla asuvien, hän totesi vuosi sitten julkaistussa väitöskirjassaan.
Kaupungeissa asuvien tulot ovat yleensä korkeammat kuin maalla ja esimerkiksi matkoihin, vaatteisiin ja vapaa-aikaan kulutetaan rahaa roimasti.
Heinonen on jatkanut tutkimuksiaan siten, että eri alueilla on tutkittu tulotasosta riippumattomia päästöjä.
Esimerkiksi keskituloisten hiilipäästöt ovat hyvin lähelle samat kaikilla asuinpaikoilla. Tiivis kaupunkiasuminen ei ole sen ympäristöystävällisempää kuin maaseudulla asuminen, vaikka tulojen vaikutus poistetaan.
Heinosen mukaan maaseudulla päästöjä tulee kaupunkeja enemmän autoilusta ja omakotitalojen energiasta.
Vastaavasti kuitenkin kaupungeissa kulutetaan enemmän kaupunkimaiseen kulutukseen, kuten vaatteisiin, lentämiseen, vapaa-aikaan ja viihteeseen.
Heinonen puhuu raha-aikasuhteesta. Kun kaupunkilainen ei tarvitse autoa ja sen vuoksi hänelle jää rahaa kuluttaa enemmän, hän käyttää myös aikaa siihen enemmän.
Kun maaseudulle muutetaan, muuttuu myös suhtautuminen kulutukseen samalla ympäristöystävällisemmäksi.
Hän muistuttaa myös uusien betonikerrostaloalueiden aiheuttamasta hiilipäästöpiikistä, joka nostaa kymmeniä vuosia lähiöiden hiilipäästöjä verrattuna vanhoihin asuntoihin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön huhtikuisessa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista asumiseen.
Selvityksen mukaan suomalaiset mieluiten eläisivät rauhallisella, luonnonläheisellä asuinalueella, joka ei ole liian kaupunkimainen.
Väitteeseen ”suomalaiset haluavat asua väljästi, jonka takia asumisen tiivistämisellä ei ole tulevaisuutta”, vastasi myöntävästi kaksi kolmesta vastaajasta.
Väitettä ”asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” piti vain runsas viidennes hyvänä.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
