Vähemmistövaltuutettu näkee hyvät mahdollisuudet hyväksyä ILO-sopimus

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet haluaa hälventää pelkoja, joita liittyy Kansainvälisen työjärjestön ILO 169 -sopimuksen hyväksymiseen. Hänen mukaansa Suomella on hyvät edellytykset vahvistaa sopimus luvatusti eli tällä hallituskaudella.

Suomelta puuttuu hänen mukaansa lähinnä neuvottelumenettely, jossa sovittaisiin valtion maiden käyttöoikeuksista.

”Usein tulkitaan väärin, että sopimuksen soveltaminen aiheuttaisi omistuskiistoja”, hän sanoi torstaina.

”Väitän, että suurempi ristiriitojen aihe on, että meillä ei ole menettelytapoja ratkaista näitä vaikeita asioita.”

Biaudet kertoi tiedotustilaisuudessa, että Norjakaan ei ole onnistunut vielä ratkaisemaan kaikkia maanomistuksen ristiriitoja, vaikka ILO-sopimusta on sovellettu yli 20 vuotta. Norjassa on säädöspohjainen menettely saamelaisten maankäyttöoikeuksien hallinnointiin toisin kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Valtuutetun toimisto on nyt koonnut julkaisun siitä, miten sopimusta on sovellettu muualla. Raportti on kirjoitettu kysymysten ja vastausten muotoon, jotta se voisi palvella yhtä lailla päättäjiä kuin tavallisia kansalaisia.

ILO 169:n hyväksyminen kuuluu pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi viime kesänä (MT 16.8.13), että ratifioinnin tiellä on vielä monta asiaa.

Henriksson sanoi tuolloin Biaudet’n tavoin, ettei ILO:n sopimus velvoita siirtämään maata keneltäkään toisen omistukseen vaan pyrkimyksenä on vahvistaa saamelaisten oikeutta osallistua valtion maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Asiaa valmistellaan oikeusministeriössä.

Biaudet kiertää kysymyksen siitä, kenestä riippuu sopimuksen hyväksyminen. Hän tyytyy vihjaamaan, että kenties hallinto voisi etsiä teknistä apua ILO:n asiantuntijoilta sen sijaan, että koetetaan luottaa puuttuvien pykälien ratkaisemisessa omaan osaamiseen.

Saamelaiskäräjien näkökulmasta ongelmat liittyvät saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuteen käyttää valtion metsiä ja vesiä.

”Mielestäni tämä ei ole vain päätös menettelytavasta vaan ratifiointi toisi valtiolle velvoitteen ratkaista jäljellä olevat ongelmat”, sanoi tiedotustilaisuudessa ollut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

Hän löytää ongelmille myös osoitteen: ”Muissa ministeriöissä paitsi maa- ja metsätalousministeriössä ratifiointiin on pääosin myönteinen linja.”

Valtion maiden käyttöä ohjaa saamelaisalueilla Metsähallitus, MT:n tavoittama aluejohtaja Kii Korhonen kommentoi.

Metsähallitus toimii kulloinkin vallitsevan lainsäädännön mukaan, hän muistuttaa.

”Meillä on hyvin toimivat yhteistyömenettelyt Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa. Maankäytön sovittaminen valtion mailla tehdään luonnonvarasuunnittelussa. Suunnitelma pohjaa laajaan yhteistyöhön sidosryhmien kanssa.”

KAIJALEENA RUNSTEN

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi vuonna 1989

alkuperäkansoja koskevan

sopimuksen ILO 169.

Sopimus koskee saame-

laisten oikeuksia kulttuuriin, elinkeinon harjoittamiseen ja kieleen sekä niihin olennaisesti

kytkeytyviä asioita kuten maankäyttöä.

Suomi ja muut Pohjoismaat olivat aktiivisesti mukana,

kun sopimusta kirjoitettiin.

Norja ja Tanska ovat

kuitenkin sen ainoina Pohjoismaista hyväksyneet.

Vähemmistövaltuutetun julkaisu ”99 kysymystä ja

vastausta ILO 169 -sopimuksesta” löytyy verkkosivuilta www.ofm.fi.

Avaa artikkelin PDF