STM: Pakkotestit ja karanteenimääräykset tulevat rajoille mahdollisimman pian – määräykset koskevat myös työmatkalaisia
14 vuorokauden pakkokaranteenia rikkovat voivat saada sakkoa tai kolme kuukautta vankeutta.
Maskisuositus julkisessa liikenteessä koskisi itse kulkuvälineiden lisäksi laitureita ja odotusauloja. Kuva: Roni RekomaaPakkotestit ja karanteenimääräykset tulevat rajoille mahdollisimman pian, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila STT:lle. Määräyksien voimaantulon tarkkaa aikaa ei ole toistaiseksi kerrottu.
"Pistokoemaisesti testit ja karanteenimääräykset tulevat kaikille rajoille mahdollisimman pian, mutta toki myös rajaviranomaiset tarvitsevat tässä terveysturvallisuusviranomaisten lisäksi valmisteluajan", Varhila kertoo sähköpostitse.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että riskimaista Suomeen matkustavat määrätään jatkossa viranomaispäätöksellä pakkokaranteeniin.
Kiurun mukaan pakkokaranteenin rikkojat syyllistyvät terveydensuojelurikkomukseen, jonka johdosta voidaan määrätä sakkoa tai kolme kuukautta vankeutta.
Varhilan mukaan maanantaina julkistetut uudet määräykset tuovatkin merkittävänä muutoksena sen, että karanteenin rikkomisesta voidaan antaa rangaistus.
Hänen mukaansa karanteenin noudattamiseen ei ole kuitenkaan kohdennettu erikseen mitään erityistä valvontaresurssia.
Pakkotestauksien ja -karanteenien määrät ovat Varhilan mukaan alussa suurempia. Matkustajamäärien laskiessa myös toimenpiteiden määrä laskee.
Testaukset ja karanteeniin määräämiset koskevat Varhilan mukaan kaikkia, myös työmatkalaisia, jotta edestakainen kulkeminen saadaan hallintaan.
"Ruotsin rajan osalta on käytävä erikseen keskustelu hallituksen piirissä. Tarkoitus on turvata sielläkin sote-henkilöstön mahdollisuus liikkua työtehtävissä, koska näyttäisi, että he eivät ole tautia levittäneet", Varhila lisää.
Vaikka karanteenisäädöksiä kiristetään, ei tällä hetkellä ole kuitenkaan suunnitelmia, että matkustaminen tiettyihin maihin tai ulkomaille estettäisiin kokonaan.
"Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia tällaiseen, koska suomalaisella on aina mahdollisuus lähteä maasta ja myös palata tänne. Tämä on keskeinen perusoikeusasia", Varhila kertoo.
Koronaviruksen osalta karanteenin pituus on 14 vuorokautta.
Varhilan mukaan karanteenin määrää harkinnan perusteella tartuntatautilääkäri tai hänen valvonnassaan toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö.
Testauksesta vastaavat tartuntatautilain mukaisesti viranomaiset eli kunnat ja sairaanhoitopiirit. Varhilan mukaan edellä mainitut tahot voivat ostaa testausta myös palveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.
Karanteenimääräyksen saanut henkilö voi hakea karanteeniajalta Kelan tartuntatautipäivärahaa.
Kelalla ei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tarkkaa käsitystä siitä, miten pakkokaranteenilinjaus vaikuttaisi päivärahan maksuun. Kelalla asiaa on tarkasteltu etuuspäällikkö Milla Kaitolan mukaan täysin mediatietojen valossa.
"Tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää yksilökohtaista määräystä karanteeniin tartuntatautilääkäriltä. Meillä ei ole vielä selkeää käsitystä, mitä eilinen tiedotustilaisuus ja STM:n linjaus karanteeniasiasta tarkoittaa etuuden toimeenpanon kannalta."
Kaitolan mukaan STM:ltä ei ole tullut vielä mitään virallista tiedotetta tai ohjetta siitä, millä tavalla karanteenimääräyksiä annettaisiin ja minkä viranomaisen taholta. Kela keskustelee asiasta STM:n kanssa.
Hallituksen sisällä ei ole käyty keskustelua pakollisesta karanteenista ja pakollisista koronatestauksista riskimaista saapuville, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo Helsingin Sanomille.
Hän sanoo olevansa yllättynyt, kun kuuli maanantaina perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun kertovan Suomen ottavan käyttöön pakollisen karanteenin riskimaista saapuville.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta on kertonut Helsingin Sanomille, että suositus suojaavien kasvomaskien käytöstä on tarkoitus antaa torstaina. THL järjestää silloin tiedotustilaisuuden koronavirustilanteeseen liittyen.
Tervahaudan mukaan suositus kohdistuu erityisesti julkiseen liikenteeseen ja suosituksesta on tulossa alueellinen.
Julkisella liikenteellä tarkoitetaan Tervahaudan mukaan muun muassa itse kulkuvälineiden lisäksi linja-autojen ja junien laitureita ja odotusauloja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

