Ken on muuttajista kaikkein kaunein?
Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki (kok.) ehdotti pari viikkoa sitten, että kaupunki ottaisi sata pakolaista vastaan.
Heinolassa asuu nyt noin 19 980 ihmistä. Jos 20 000 tulisi täyteen, kaupunki voisi järjestää itse sosiaali- ja terveyspalvelut.
Yle Radio Lahdelle Ihamäki totesi, että kaupunki yrittää saada ”mahdollisimman hyviä ja terveitä maahanmuuttajia”, Etelä-Suomen Sanomille hän täsmensi, että kaupunki haluaa akateemisen koulutuksen saaneita ihmisiä, joilla ei ole tuberkuloosia.
Onko se väärin?
Yksittäiset kunnat kilpailevat veronmaksajista. Tuoreen Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät -tutkimuksen mukaan kunnat toivovat yleensä uusien asukkaiden olevan työssäkäyviä, hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja lapsiperheitä.
”40–55-vuotiaat muuttajat toisivat kunnalle eniten verotuloja”, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kytö.
Viime vuosina kasvava, muuttovirroissa jo näkyvä trendi on ollut 60–64-vuotiaiden paluumuutto pääkaupunkiseudulta maaseudulle.
Liikuntaa harrastavat, eläkeikää kolkuttelevat muuttajat ovat vielä hyvässä kunnossa ja ehkä keskimääräistä terveempiä.
Terveyskeskuskäyntien määrä alkaa lisääntyä vasta 65-vuotiaana. Todella kunnan terveysmenoissa tuntuvat vasta yli 80-vuotiaat.
Moni kunta houkuttelee kuitenkin lapsiperheitä. Kydön mukaan he yleensä pysyvät paikkakunnalla, kun omakotitalo on rakennettu ja lapset ovat löytäneet päiväkodista kavereita. Kunnassa asutaan yleensä lapsen lukioikään asti.
Toisaalta lapsiperheet tarvitsevat palveluita: kouluja ja päiväkoteja. Esimerkiksi Kirkkonummella alkaa olla vaikeuksia lapsiperheiden palveluiden rahoittamisessa.
2000-luvun puolivälissä uusia asukkaita tuli ovista ja ikkunoista, kertoo kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Väestö kasvoi vuosittain tuhannella. Päiväkoteja rakennettiin yksi vuodessa.
Nyt muuttovirrat 38 000 asukkaan kehyskuntaan ovat ehtyneet. Taantuma vähentää paikkakunnan vaihtamista, eivätkä pääkaupunkiseudun kehyskunnat vedä uusia asukkaita keskuskaupungeista entiseen malliin.
Kirkkonummella uusi päiväkoti avataan enää kerran kolmessa vuodessa.
Väestö kuitenkin kasvaa kirkkonummelaisperheiden omana tuotantona. ”Vaikka meille ei muuttaisi yhtään ihmistä, täällä lisäännytään omin toimenpitein”, Aarnio sanoo.
Lasten määrä siis kasvaa, mutta veronmaksajien ei. Aarnion mukaan se tuo tulopuolelle haasteita, vaikka veropohja onkin hyvä. Tilanne on kärjistynyt viime vuosina muuttojen vähetessä.
Koulut ja päiväkodit ovat täynnä. Koulurakentamisessa on ”patoutunutta kysyntää”.
”Kyllä siinä taiteilemista on. Kokonaisuutena arvioiden kysyntään on vastattu tähän saakka ihan kohtuullisesti. Paineet lisääntyvät tulevaisuudessa.”
Suunnitteilla on kunnan historian suurin investointi, 30 miljoonaa euroa maksava terveyskeskus.
Kunnassa on peräänkuulutettu muuta meille -markkinointia. Aarnio ei siitä innostu. Profiilin nostaminen yrityskuntana asukaskunnan ohella on julkisuuskuvan kannalta tärkeämpää.
Myös Kytö epäilee kuntien imagokampanjoiden tehoa. ”Siinä menevät rahat hukkaan.”
Muuttoa harkitsevat luottavat sukulaisten ja tuttavien mielipiteisiin. Myös netistä löytyvä tieto on tärkeää.
Kunnan muuttovirtoihin voi vaikuttaa kaavoitus- ja asuntopolitiikalla. Pientalot vetävät tutkimuksen mukaan hyviä muuttajia kaiken kokoisiin kuntiin.
Kirkkonummella omakotitalotontit eivät ole käyneet kaupaksi tavoiteltua 50 luovutuksen vuositahtia. Nyt tontteja on myös vuokralla. Se on Aarnion mukaan herättänyt kiinnostusta. Lisäksi omakotitaloasumisen rinnalle on tuotu kerrostaloasumista.
Aarnio uskoo valoisaan tulevaisuuteen Espoon kainalossa. Arvioiden mukaan Kirkkonummella asuu vuonna 2030 lähemmäs 50 000 asukasta.
Millainen on Kirkkonummelle hyvä muuttaja?
”Hyvä kunta on sellainen, jossa edustettuna ovat kaikki väestönosat ja ikäluokat. En lähtisi siitä, että on tällaista arjalaista, että meille vain joku joukko.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
