
Venäjän talousahdinko syvenee, mutta samaan aikaan keskimääräisen venäläisen elintaso on jopa parantunut: ”Sotimiseen rahaa riittää”
Venäjän talous on asiantuntijan mukaan aiempaa haavoittuvaisempi. Ruokaa kuitenkin kansalaisille riittää.
Suurempien kaupunkien asukkaille pakotteiden vaikutukset ovat selvemmät. Kuva: Alexander Nemenov / AFP / LehtikuvaPakotteet ovat iskeneet vahvasti Venäjän talouteen. Venäjän talouspolitiikkaan erikoistunut vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista kertoo, että Venäjän talous ottaa osumaa tänä vuonna entistä enemmän.
”Talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna selvästi kahteen edeltävään vuoteen verrattuna. Sotimiseen rahaa kuitenkin riittää”, Solanko toteaa ja jatkaa:
”Sota lisää valtion menoja, ja Venäjällä on ilmeisesti tehty johtopäätös, että sota on myös talouspolitiikassa prioriteetti numero yksi.”
Kun katsotaan Venäjän pitkän aikavälin talouskehitystä, näyttää tilanne heikolta.
”Talous on aiempaa haavoittuvampi rakenteellisen epätasapainon, kuten työvoimapulan ja inflaation sekä tuotannon rakenteen muutoksen vuoksi. Talous on myös perustaltaan heikompi, koska pakotteet rajoittavat oman tuotannon kasvattamista ja yhteiskunta on suljetumpi”, Solanko sanoo.
Solanko toteaa, että sotaa tukeville aloille riittää resursseja, koska kyseessä on tietoinen poliittinen valinta.
”Yksi rajoite on se, että sekä työvoima että tuotantokapasiteetti ovat liki täyskäytössä. Tästä syystä julkisen rahan lisääminen johtaa suurelta osin hintojen nousuun. Samalla rahasummalla saadaan jatkuvasti vähemmän tuloksia.”
”Tyytymättömiä on vähemmistö koko kansasta.”
On vaikea arvioida, miten ahtaalla Venäjän kansalaiset tällä hetkellä ovat. Solanko kuitenkin arvioi, että yleisesti kansa ei ole tyytymätöntä.
”Keskimääräisen venäläisen elintaso ja reaalipalkat ovat viime vuosina kasvaneet, joten tyytymättömiä on vähemmistö koko kansasta. Niin kauan kun väkivallan monopoli on hallinnolla, repressio eli tilanteen sivuuttaminen ja propaganda pitävät sosiaalisen tilanteen vakaana.”
Sota- ja valtionmenojen kasvu on tuonut aiemmin talouteen nousukautta. Tämä on näkynyt keskipalkkojen voimakkaana nousuna.
”Keskimääräinen venäläinen on nähnyt, että hänen ansionsa ovat kasvaneet ja työttömyys vähentynyt. Myöskin köyhyys on supistunut. Varsinkin köyhemmillä alueilla sotateollisuuden myötä on koettu jopa teollista renessanssia. Yhtäkkiä näitä alueita onkin tarvittu”, Solanko sanoo ja jatkaa:
”Viesti kansalaisille tuntuu olevan ensisijaisesti se, että eihän länsimaiden pakotteilla ole mitään vaikutusta.”
Suurempien kaupunkien ylemmälle keskiluokalle vaikutukset ovat taas selvemmät, kun sijoituksia on ulkomailla, eikä tuttuja tuotteita ole saatavilla.
Laura Solangon vastuualueena ovat erityisesti Venäjän talouspolitiikka, pankkisektori sekä energiamarkkinat. Kuva: Suomen PankkiMitä ruoantuotantoon ja elintarvikkeiden riittävyyteen tulee, on tilanne Venäjällä vakaa.
”Venäjä on täysin omavarainen keskeisten elintarvikkeiden osalta. Ruoka ei lopu, vaikka taloudessa menisi heikostikin. Sen sijaan ajoittaiset hintapiikit ovat hyvin mahdollisia tulevaisuudessakin”, Solanko sanoo.
Solanko ei usko, että yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoitteista jatkaa sotaa olisi se, että sodan lopettamisen seuraukset olisivat isku Venäjän taloudelle.
”Putin haluaa saada Ukrainan hallintaansa ja muokata Euroopan turvallisuusjärjestyksen uusiksi. Nämä tavoitteet ovat vielä saavuttamatta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









