Osuuskunnat toimiva vaihtoehto sote-palveluissa
Hollannin terveydenhuoltojärjestelmä on hyvä, sillä se on niin sanottu hallittu kaaos. Kaaosjärjestelmässä potilailla on suuri vapaus valita, mistä he hankkivat sairasvakuutuksensa ja missä he hoitavat itseään. Ero moniin muihin maihin on juuri siinä, että Hollannissa kaaos on hallittu. Terveydenhoitoon liittyvät päätökset tehdään keskustellen potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Terveyspalveluiden nykytila Suomessa ei ole kovin hyvä. ”Kaaos” eräine valintavapauksineen lähestyy jo vuoden 2014 alusta. Vuoden 1992 valtionosuusuudistus, jolloin päätösvaltaa palveluiden tuottamisessa siirrettiin valtiolta kunnille, on johtanut merkittävään lääkärivajeeseen perusterveydenhuollossa. Samaan aikaan yksityinen sektori on kasvanut, ja kunnat ovat joutuneet enenevässä määrin ostamaan terveyspalvelunsa yksityisiltä ja henkilöstövuokrausyrityksiltä. Tämä on johtanut kustannusten nousuun ja henkilökunnan vaihtuvuuteen.
Suomalainen palvelurakenne, jossa palveluita rahoittavat kunnat, johtaa pienissä kunnissa kustannusten vaikeaan ennakoitavuuteen, kun jo yksittäinen erityishoito saattaa aiheuttaa suhteellisesti merkittäviä lisäkustannuksia. Eräiden selvitystenkin mukaan pienin järkevä väestöpohja terveyspalveluiden rahoittamiseen olisi noin 200 000 henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailemassa palvelurakenneuudistuksessa järjestämisvastuu olisikin siirtymässä parille kymmenelle isolle kunnalle tai sote-alueelle – keskustan kaavailemalle maakunnalle.
Osuuskunnat ovat potentiaalinen vaihtoehto sote-palveluiden tuottamiseen. Tässä mallissa osuuskunnan osakkaiksi tulisivat kaikki terveydenhuollon eri ammattiryhmät sekä palveluita ostavat kunnat. Näin syntyisi yhteinen intressi laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Näin koittaisi uusi yhteisvastuullisuuden aikakausi, jossa yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat olisivat keskeisessä roolissa. Tämä voisi saada myös uuden sukupolven kiinnostumaan perusterveydenhuollosta.
Vähäpätöistä ei ole sekään, että osuustoiminta on luonteeltaan toimialueensa värejä kantavaa. Paikalliset osuuskunnan jäsenet suoraan rahoittavat, päättävät, käyttävät ja niistä hyötyvät. Verotkin jäävät alueelle. Osuuskuntamuotoon liittyy myös pysyvyys. Jäsenyyksiä ei voi myydä, joten sidosryhmien ei tarvitse pelätä yrityksen siirtoa Kiinaan.
Osuustoiminta vastaa varsin hyvin myös maaseudun kestävän kehityksen haasteisiin. Osuustoiminnalla on merkittävä rooli eriarvoisuuden vähentämisessä, työllisyyden kehittämisessä ja yhteiskuntien vahvistamisessa. Yritysmuotona osuuskunnat voivat tuoda kunta- ja sote-uudistukseen intoa, monipuolisuutta ja uusia mahdollisuuksia.
Osuustoiminnan idea ja saavutukset kansalaisaktiivisuuden mobilisoijana rohkaisevat näkemään osuustoiminnan myös yhteiskunnallisen uudistuksen strategisena vaihtoehtona. Osuustoimintaa tarvitaan ehkä juuri kipeimmin kuntatason yhteistyöhön – vaihtoehdoksi pakkoliitoksille ja eriarvoisuutta kasvattavalle jaolle etuoikeutettuihin vastuukuntiin ja oman onnensa varaan jätettyihin syrjäseutukunnille.
Ilkka Hyttinen
Jämijärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
