Espanja sai lisäaikaa taloutensa korjaamiseen
Italian pääministeri Mario Monti ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) keskustelivat euroryhmän kokouksessa maanantaina. Monti on arvostellut ”pohjoisia maita siitä, että niiden tiukka tukilinja olisi syynä Italian korkojen nousuun. Enzo ZUCCHI Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Espanja saa vuoden lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Uuden aikataulun mukaan Espanjan pitäisi puristaa julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2014 mennessä. Tänä vuonna maan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 6,3 prosenttia.
Maanantaina ja tiistaina Brysselissä kokoontuneet euromaiden valtiovarainministerit pääsivät periaatteelliseen sopuun myös Espanjan pankkisektorille sorvattavan tukipaketin yksityiskohdista.
Tarvittaessa Espanja voi saada ensimmäisen 30 miljardin erän käyttöönsä jo tämän kuun lopussa. Kaikkiaan tukipaketin koko on enintään 100 miljardia euroa. Ehtona tuelle on maan pankkijärjestelmän uudelleenjärjestely.
”Suomen tavoitteet, kuten sijoittajien vastuu ja pankkien uudelleenjärjestely toteutuvat ohjelmassa mielestäni hyvin”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi kokouksen jälkeen.
Urpilaisen mukaan Suomi voi hyväksyä Espanjan tukipaketin kuitenkin vasta kun Suomen vaatimista vakuuksista on saatu sopimus.
Vakuuksien saamisella on kuitenkin kiire, sillä Espanjan tukipaketti on tarkoitus hyväksyä lopullisesti vielä heinäkuussa.
”Aikataulu on tiukka, mutta meillä on nyt jo kokemusta Kreikan tapauksesta. Neuvottelut Espanjan kanssa ovat joka tapauksessa alkaneet ihan hyvässä hengessä.”
Ensivaiheessa Espanjan tuki maksetaan EU:n väliaikaisesta kriisirahastosta ERVV:stä. Myöhemmin se siirretään pysyvään EVM-rahastoon. Tuelle ei kuitenkaan tule niin sanottua ensisijaisen velkojan asemaa, joka periaatteessa kuuluu EVM:n sääntöihin.
Kun eurooppalainen pankkivalvontaviranomainen on saatu pystyyn, tuki muuttuu suoraksi pankkitueksi, josta Espanjan valtio ei enää ole vastuussa.
EU:n talouskomissaarin Olli Rehnin mukaan komissio antaa lakiesityksen uudesta pankkivalvojasta jo syyskuun alussa. Sen jälkeen on luvassa tarkemmat säännöt pankkien suorasta pääomituksesta.
Komissaari uskoo euroalueen talouden kääntyvän parempaan kunhan pankkisektorin ongelmat saadaan hallintaan.
”Vielä alkukeväästä Euroopan talous kehittyi hyvään suuntaan, mutta finanssimarkkinoiden epävarmuus on nyt heijastunut nopeasti reaalitalouteen”, Rehn vertaa.
Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker valittiin kokouksessa uudelle kahden ja puolen vuoden kaudelle euroryhmän johtoon. Hän kuitenkin sanoi, ettei aio istua kauttaan loppuun saakka.
Vastahakoinen Juncker asetti jatkonsa ehdoksi sen, että hänen maanmiehensä Yves Mersch nimitettiin Euroopan keskuspankin johtokuntaan. Samalla Espanja menetti paikkansa EKP:n johdossa.
Junckerille ehdittiin etsiä seuraajaa kuukausien ajan. Yhdessä vaiheessa esillä oli myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) nimi. Vahvimpana kandidaattina pidettiin pitkään Saksan valtiovarainministeriä Wolfgang Schäublea. Tiettävästi Ranska ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään saksalaista vaikutusvaltaiselle paikalle.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
