Nakkilassa tehdään taas pitkää kotimaista elokuvaa
Virka-auto elokuvaan Postia pappi Jaakobille maalattiin lavastepajalla, tuotantopäällikkö Timo Savunen esittelee. Innokas metsästäjä on itse tehnyt lyhytelokuvat Viimeinen laukaus ja Ampuja. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoNAKKILA (MT)
Elokuva- ja tv-tuotantokeskus on vakiinnuttanut toimintansa nakkilalaisessa kartanomiljöössä. Näin siitä huolimatta, että rahoitus nojaa edelleen hankkeisiin eikä omiin tuloihin.
”Rahaa kyllä tulee, mutta se ei tule meille”, tuotantopäällikkö Timo Savunen kertoo.
Suurin hyöty miljoonabudjeteilla pyörivistä elokuvatuotannoista lankeaa Savusen mukaan palvelujen tarjoajille, esimerkiksi ravintoloille, majoitusliikkeille ja bensakauppiaille.
Viime vuonna Nakkilassa ei tehty yhtään pitkää elokuvaa. Kun viime vuosien tahti on ollut elokuva per vuosi, tästä vuodesta tulee kahden elokuvan myötä poikkeuksellisen vilkas.
Pitkien elokuvien ohella tuotantoon kuuluu musiikkivideoita, dokumentteja ja elokuvaan liittyviä tapahtumia.
Toiminnan hyötyjä mitataan aiempaa painokkaammin elokuva-alan koulutuksessa. Villilä Studiot sijaitsee sopivasti samassa rakennuksessa kuin alan taitajia kouluttava Satakunnan ammattiopisto.
Opisto käyttää studiotiloja koulutukseen suurimman osan vuodesta. Lisäksi Villilä studiot tarjoaa opiskelijoille harjoittelupaikkoja.
Nykyaikaiset tilat on remontoitu Villilän kartanon vanhaan navettaan. Ramppia pitkin pääsee suoraan yläkerran studioon, jossa katto on korkealla ja pinta-ala hulppeat 900 neliötä.
Studio muuntautuu parhaillaan Manserockin tyyssijaksi. Lavastus-ja järjestelytyötä on tehty täysillä jo viikkoja ennen ensimmäistä kuvauspäivää.
H-hetki koittaa helmikuun lopulla, kun porilainen ohjaaja Timo Koivusalo aloittaa elokuvan Vuonna 85 kuvaukset. Kyseessä on kuudes pitkä elokuva yhteistyössä Villilä studioiden kanssa.
Toista kertaa Nakkilaan päätyy Snapper Films, nyt lastenelokuvalla Ella ja kaverit. Vuosi sitten ensi-iltaan tuli Hella Wuolijoen elämästä kertova Hella W, jonka kuvauksista osa keskittyi Villilän studioon ja historialliseen kartanoympäristöön.
Elokuvan tekijät on helppo ruokkia ja majoittaa, sillä kartanon tiloissa toimii suosittu yritys Villilän kartanonrouvat.
Tuotantopalvelu tarkoittaa hyvin sekalaisia tehtäviä. Se sisältää esimerkiksi kuvauspaikkojen, lupien ja avustajien hankintaa, ruuan, veden, sähkön ja majoituksen järjestelyjä, lavasteiden rakentamista ja kuvauksissa avustamista.
”Tuntuu hyvältä nähdä oma käden jälki kankaalla”, Savunen sanoo. Hän esittelee lavastevarastossa poliisin virka-autoa, jota tarvittiin Klaus Härön elokuvaan Postia pappi Jaakobille.
”Menin kerran lenkillä maalaistalon ohi ja huomasin, että pihalla seisoo vanha Volvo sammalen peitossa. Omistaja sanoi, että kyllä se elokuvakäyttö onnistuu, mutta siinä ei ole moottoria. No, hänpä laittaa sen ja tuo studiolle.”
Sinivalkoiseksi maalattu virka-auto vuosimallia -73 syntyi yhteistyössä osuuskunta Villilä Korporaation yrittäjien kanssa.
Osuuskunta on vahvasti kiinni myös seuraavissa tuotannoissa.
”Aika pitkälle meidän juttumme on ongelmien ratkaisua tiukalla budjetilla. Se on myös osa tämän homman viehätystä”, sanoo osuuskunnan myyntipäällikkö Isva Isoviita.
”Elokuvia on aina hieno tehdä, mutta Klaus Härö oli ylivoimaisen hieno liideri. Kaikkien kemiat toimivat ja henki oli semmoinen kuin sydän itkisi onnea koko ajan.”
Villilä Studiot on siitä erikoinen osakeyhtiö, että palvelut ovat elokuvan tekijöille ilmaisia. Lisäksi yhtiö hankkii elokuville alueellisia sponsoreita.
Kuulostaa houkuttelevalta, mutta monissa muissa maissa on keksitty vielä houkuttelevampia etuja elokuvan tekijöille kannustinjärjestelmän muodossa.
Kotimaista tuotantoa on karannut ulkomaille, koska kohdemaassa kulutetusta rahasta voi saada 20–30 prosentin siivun takaisin tuotantoyhtiön tilille.
Savusen mielestä Suomen kilpailuasema on vääristynyt, koska meillä ei ole vastaavaa kannustinjärjestelmää. ”Jos joku jenkki haluaa kuvata tuntureita, kyllä hän Ruotsiin menee eikä Suomeen.”
Voittoa tavoittelematon yhtiön liikevaihto pyöri viime vuonna 120 000 euron tietämissä. Yhtiön omistavat Nakkilan kunta, Porin kaupunki ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä.
Yhtiön palveluksessa on kolme henkilöä. Menot katetaan tällä hetkellä pääosin Euroopan aluekehitysrahaston hankevaroilla.
Kesäkuun lopussa päättyvä kolmen vuoden budjetti on 372 000 euroa, josta Nakkilan kunta ja Porin seudun kehittämiskeskus maksavat yhdessä vajaan kolmanneksen.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
