Venäjä varoitti Kiovan asukkaita iskuista ja näyttää iskeneen Kiovan tv-torniin – lähetyksissä katkoksia
Venäläisviranomaisten mukaan iskut tehdään "estämään informaatiohyökkäykset Venäjää vastaan", kertoo BBC.Kiovan tv-torniin tai sen lähelle on ilmeisesti kohdistunut Venäjän ilmaisku.
Ukrainan parlamentti sanoo Twitterissä Venäjän iskeneen tv-torniin. BBC:n verifioimassa kuvamateriaalissa tornin tuntumasta nousee savua, mutta torni on edelleen pystyssä.
Ukrainan sisäministeriön mukaan laitteistoa on vahingoittunut ja tv-lähetyksissä on katkoksia, kertoo uutistoimisto AFP.
Venäjän puolustusministeriö julkaisi aiemmin varoituksen, jossa se kertoi valmistautuvansa iskemään kohteisiin Kiovassa. Venäjän mukaan iskujen tarkoitus on "estää informaatiohyökkäykset Venäjää vastaan".
Venäjän puolustusministeriö on julkaissut Kiovan asukkaille suunnatun varoituksen, jossa se kertoo valmistautuvansa iskemään kohteisiin kaupungin keskustassa.
Tiistaina iltapäivällä julkaistussa lausunnossa kohteiksi listataan muun muassa Ukrainan turvallisuuspalvelun teknologiset keskukset.
Lausunnossaan Venäjän puolustusministeriö kehotti Kiovan asukkaita, jotka asuvat lähellä iskun kohteiksi valittuja paikkoja, lähtemään kodeistaan.
Venäläisviranomaisten mukaan iskut tehdään "estämään informaatiohyökkäykset Venäjää vastaan", kertoo BBC.
Ukrainan viranomaiset ovat syyttäneet Venäjän armeijaa iskujen tekemisestä asutusalueille monissa kaupungeissa, muun muassa Harkovassa maan itäosassa.
Venäjä on puolestaan sanonut, ettei sen kohteena ole siviilit.
Ukrainan mukaan jopa 350 siviiliä on kuollut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime viikolla.
Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun mukaan Venäjä jatkaa hyökkäystä Ukrainassa, kunnes "asetetut tavoitteet on saavutettu". Shoigu kommentoi Ukrainan tilannetta tänään lehdistötilaisuudessa, joka esitettiin televisiossa.
Venäjän puolustusministeri käytti hyökkäyksestä määritelmää sotilaallinen erikoisoperaatio.
Shoigu sanoi, että Moskovan tavoitteena on "demilitarisoida ja vapauttaa natseista" Ukraina sekä suojella Venäjää "länsimaiden luomalta sotilaalliselta uhalta".
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi viime torstaina.
Ukrainan parlamentin mukaan valkovenäläiset joukot ovat tunkeutuneet Ukrainan alueella maan pohjoisosassa Tshernihivin alueella. Parlamentti tviittasi asiasta viitaten pohjoisen aluepuolustusjoukkojen tietoihin. Hajanaisia huhuja asiasta liikkui jo aiemmin.
Valko-Venäjän joukot ovat saapuneet Tshernihivin alueelle. Tiedon vahvistaa pohjoisten aluepuolustusjoukkojen tiedottaja Vitali Kyrylov. Lisää yksityiskohtia myöhemmin, parlamentin virallisella Twitter-tililä todettiin.
Valko-Venäjä ei ole vahvistanut ukrainalaistietoa. Maa on tukenut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka on tähän saakka sanonut, etteivät Valko-Venäjän asevoimat osallistu sotatoimiin Ukrainassa.
Lukashenka kiisti myös tiistaina Valko-Venäjän asevoimien liittyneen hyökkäykseen, kertoi Politico-lehti.
"Minä en tehnyt päätöksiä. Ja ilman minun päätöstäni näitä yksiköitä ei voida edes vetää pois kasarmeilta", Lukashenka sanoi lehden mukaan.
Venäjän armeija on hyökännyt Ukrainaan viime viikosta alkaen muun muassa Valko-Venäjän alueelta.
Venäjä on ryhtynyt rajoittamaan kahden itsenäisen median toimintaa maassa. Maan valtakunnansyyttäjä määräsi rajoituksia tv-kanava Dozhdille ja radiokanava Ekho Moskvylle, sillä sen mukaan ne levittävät "tarkoituksella väärää tietoa" Ukrainan tilanteesta.
Molempien medioiden sivustot lakkasivat toimimasta pian ilmoituksen jälkeen. Ekho Moskvyn päätoimittaja Alexei Venediktov kertoi viestipalvelu Telegramissa, että kanavan radiolähetys on katkennut.
Kuluneen vuoden aikana Venäjällä on nähty ennennäkemättömiä toimia riippumattomien tiedotusvälineiden ja kriittisten äänien tukahduttamiseksi. Viranomaiset ovat nimenneet kymmeniä mediatyöntekijöitä ja riippumattomia tiedotusvälineitä "ulkomaalaisiksi agenteiksi".
Lehdistön vapautta seuraavan Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan paine riippumattomia medioita kohtaan Venäjällä on kasvanut tasaisesti vuosien 2011 ja 2012 hallituksen vastaisten mielenosoitusten jälkeen. Venäjä oli viime vuonna lehdistönvapausindeksissä sijalla 150.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

