Hallitus antoi esityksen käännytyslaista, jonka nojalla voitaisiin rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemista rajalla

Hallitusneuvos Sanna Palo (vasemmalla), pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoiva hallituksen tiedotustilaisuudessa rajaturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä.  Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Lainvalmistelu on ollut poikkeuksellisen hankalaa, sillä esitys on tietyiltä osin niin Suomen perustuslain kuin kansainvälisten sopimustenkin vastainen.

Lailla halutaan tarvittaessa estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa tai vaarassa joutua vainon tai kidutuksen kohteeksi palautuksen jälkeen. Sitä voisi soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Suomeen jo tullut ihminen poistettaisiin maasta ja ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.

”Tarkoitus ei ole Suomen sisäpuolella viedä henkilöitä paikkaan, jossa he voivat hakea turvapaikkaa. Lain tarkoitus on estää maahanpääsy tai poistaa henkilöt maasta ja ohjata heidät hakemaan turvapaikkaa sieltä, missä on auki olevat rajanylityspisteet, ellei heillä ole näitä poikkeusperusteita”, sanoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotustilaisuudessa.

Lain käyttöönotto olisi korkean kynnyksen takana ja tulisi kyseeseen erityisen poikkeuksellisista ja pakottavista syistä. Edellytyksenä olisi aina tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa olevansa luottavainen mahdollisuuksiin siitä, että laki saadaan hyväksyttyä eduskunnassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta on Orpon mukaan olennainen, kun eduskunta käsittelee lakiesitystä.

Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä ja enintään kuukaudeksi kerrallaan. Valtioneuvosto arvioi aina presidentin kanssa yhteistyössä, täyttyvätkö kriteerit. Kyseessä täytyy olla vakava uhka Suomen täysivaltaisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle.

”Sitä ei tarvitse odottaa, että uhka on jo realisoitunut Suomen puolelle”, sanoi hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa rajavartijoilla on koulutus ja osaaminen siihen, että he tunnistavat henkilöitä, joita rajalle ilmestyy ja osaavat esimerkiksi arvioida, onko joku heistä erityisen haavoittuvassa asemassa.

Arvio tehdään vuorovaikutuksessa sopivassa tilassa, jossa henkilöllä on mahdollisuus esittää todisteet, joiden perusteella hän olisi vaarassa maassa, johon hänet palautettaisiin.

Apulaispäällikkö Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta sanoi, että esitystä on muokattu ja täydennetty lausuntokierroksen ja oikeuskanslerin huomioiden jälkeen. Siinä on otettu huomioon muun muassa niitä huolia, jotka ovat liittyneet Rajavartiolaitoksen virkamiesten asemaan.

Pääministeri Orpo sanoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikenne voitaisiin avata jollakin tapaa.

Sisäministeri Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessa, että hallituksen käännytyslaiksi nimitetyn rajaturvallisuuslain voimaantulon ja rajan avautumisen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan itärajan rajanylityspaikat voisivat tilanteen niin salliessa olla auki muulle liikenteelle, vaikka turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajoitettaisiin määräaikaisesti.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.