Silmätäplät hämäävät saalistajia
Jos lintu huomaa puunrungolla lepäilevän sinisilmäkiitäjän ja hyökkää sen kimppuun, perhonen räväyttää siipensä levälleen.
Tällöin tummien etusiipien alta paljastuvat värikkäät takasiivet voimakkaine silmäkuviointeineen. Lintu hämmentyy niin, että pyrähtää etsimään jotakin helpompaa haukattavaa.
Jos hyönteissyöjä innostuu iskemään värikkäitä siipiä eikä ruumista, perhonen ehtii luikahtaa karkuun. Repaleiset siivet vaikeuttavat lentämistä mutta eivät estä suvun jatkamista.
Heinikossa istuvan suolamittarin siipien poikki kulkee selvä punainen raita, ja ihmissilmä havaitsee sen helposti.
Luontoretkeilijä voi ihmetellä, miksi perhonen antaa niin selvän merkin lymypaikastaan.
Arvoituksen avaimena on muistaa, että perhosia syövä lintu hahmottaa maailman aivan eri tavoin kuin ihminen. Meidän näkökulmastamme hyvin erottuva punainen juova onkin juuri sellainen, että se sotkee suolamittarin saalistajan näkökenttää.
Ritariyökkösten etusiipien kuviointi jäljittelee puun kaarnaa tai kallion seinämää, jolloin niitä on hankalampi huomata päivälepopaikassaan.
Koreista siivistä on sekin hyöty, että lennettäessä niiden huiskinta vaikeuttaa vihollisen takaa-ajoa. Värivälähdykset nopeasti etääntyvästä perhosesta rikkovat linnun näkökenttää.
Angervokiitäjät eli punatäplät ja siilikehrääjät ovat voimakkaanvärisiä perhosia, jotka eivät yritäkään naamioitua.
Päinvastoin ne saattavat istuskella näkyvällä paikalla ja sellaisella alustalla, joka ei lainkaan ole sopusoinnussa niiden värityksen kanssa.
Kesä–heinäkuussa lentävät angervokiitäjät ja siilikehrääjät luottavat myrkyllisyyteensä ja pahamakuisuuteensa. Linnut jättävät nämä lajit rauhaan todettuaan niiden kelpaamattomuuden ruokalistalleen.
Perhoset voivat tuottaa myrkkyjä itse omassa ruumiissaan tai hankkia niitä ravintonsa mukana.
Eräät lajit ruokailevat toukkana myrkyllisillä kasveilla, jolloin myrkyllinen yhdiste siirtyy kotelovaiheen kautta aikuisen perhosen ruumiiseen. Myrkyn voi hankkia myös vasta aikuisiällä kukkien medestä.
Tuomo Komulainen
Kirjoittaja on harrastanut
perhosia vuodesta 1991 lähtien. Lähteet: Seppo Parkkinen ym.:
Suomen Luonto: Perhoset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
